Blogi

Etätyöskentelyn veronäkökohtia - osa 1

EtusivuBlogiEtätyöskentelyn veronäkökohtia – osa 1

3.4.2020 | Mia Häyrinen

Etätyöskentelyn veronäkökohtia – osa 1 

Toimistotyön tekeminen muualla kuin varsinaisella työnsuorittamispaikalla, eli etätyön tekeminen, on nykyisin yleistä monessa työyhteisössä. Etätyötä voidaan tehdä esimerkiksi kotoa, kesämökiltä tai ulkomailta käsin. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi asetettujen toimenpiteiden johdosta moni työntekijä on joutunut siirtymään etätöihin. Vaikka etätöitä koronatilanteesta johtuen ei joutuisikaan tällä hetkellä tekemään, on mahdollisissa tulevissa etätyöskentelytilanteissa hyvä ottaa kirjoituksessa esitettyjä asioita huomioon.  

Etätyöpäivät ovat tavallisia kotimaan työssäolopäiviä ja etätyötä koskevat samat työsuhteen ehdot kuin työpaikalla tehtävässä työssä, mm. työntekovelvoite ja säännöllinen työaika.

Mikäli etätyötä tehdään säännöllisesti (esimerkiksi yli kuukauden ajan), olisi tästä hyvä sopia työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti. 

Verotuksen näkökulmasta etätyöhön liittyy erityisesti työntekijän, mutta myös työnantajan kannalta huomioitavia seikkojaTässä kirjoituksessa käsitellään etätyöhön liittyviä kustannuksia ja niiden vähennysoikeutta työntekijän verotuksessa. Kirjoituksen toisessa osassa käydään läpi erityisesti huomioitavia seikkoja silloin, kun etätyötä tehdään ulkomailta käsin. 

Työhuonevähennys 

Kun työntekijä työskentelee kotitoimistosta käsin, työntekijä saa vähentää työhuoneesta aiheutuneet kulut, muun muassa vuokra- ja lämmityskulut, tulonhankkimismenoina verotuksessaan. Työhuonekulujen vähennyksiä voi saada, vaikka työntekijällä ei olisi varsinaisesti kotonaan erillistä työhuonetta työn tekemistä varten. Vähennyksen saaminen kuitenkin edellyttää, että työnantaja ei ole järjestänyt työntekijälle lainkaan työpistettä varsinaiselle työpaikalle tai työhön liittyy huomattava määrä kotona tehtävää työtä. Työntekijä on velvollinen esittämään selvityksen todellisista aiheutuneista kuluista. Jos työntekijä ei esitä selvitystä tai selvitystä ei voida pitää luotettavana, työhuonekulujen määrä voidaan arvioida.  

Jos työntekijä käyttää esimerkiksi kotona sijaitsevaa työhuonetta vain osan aikaa ansiotulojen hankkimiseen, ja todellisten työhuonekulujen selvittäminen tämän vuoksi on hankalaa, voi työntekijä tehdä niin sanotun työhuonevähennyksen, joka lasketaan kaavamaisesti.  

Työhuonevähennyksen suuruuteen vaikuttaa tehtyjen etätyöpäivien määrä. Verohallinnon vuosittain antaman yhtenäistämisohjeen mukaan verovuonna 2019 vähennyksen enimmäismäärä verovuodessa on 900 euroa, mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työntekijälle työhuonetta ja työntekijä työskentelee tämän vuoksi kotona (esimerkiksi freelancer-toimittajat). Jos työntekijällä on työnantajan järjestämä työpiste tai -huone, mutta työntekijä työskentelee yli 50 % kaikista työpäivistä etänä, työhuonevähennyksen määrä on samat 900 euroa. Mikäli kyseisessä tilanteessa työntekijä tekee etätöitä enintään 50 % työpäivien kokonaismäärästä, vähennys on 450 euroa. Työntekijä voi tässäkin tapauksessa esittää selvityksen, jos todelliset kustannukset ovat kaavamaisesti laskettuja summia  suuremmat. Vähennyksen voi vaatia jo muutosverokortilla. 

Kotitoimiston kalusteet ja työvälineet 

Jos työntekijä hankkii kotiinsa työkäyttöön tarkoitettuja kalusteita ja työvälineitä, työntekijä voi vähentää niiden hankinta-, huolto- ja korjausmenot tulonhankkimiskuluinaTulee kuitenkin huomata, että edellä mainittu työhuonevähennys kattaa myös kalusteet ja työvälineet (esim. työpöytä, tuoli, tietokone), joten työntekijä ei voi vähentää molempia kuluja veroilmoituksella. 

Työnantaja voi hankkia työntekijälle toimistokalusteita ja työvälineitä työntekijän etätöitä varten. Tällöin kalusteiden käypä arvo on työntekijän palkkaa, jonka työnantaja on velvollinen ilmoittamaan tulorekisteriin. Jos taas työntekijä lainaa työnantajalta kalusteita tai työvälineitä, säilyy näiden omistus edelleen työnantajalla eikä työntekijälle synny näin ollen veronalaista etua. 

Tietoliikenneyhteydet 

Työntekijä voi vähentää tulonhankkimismenoina myös itse hankkimansa tietoliikenneyhteyden (verkkoyhteys, esim. laajakaista) kustannuksetTyöntekijän itse hankkimasta verkkoyhteydestä vähennysoikeus on 50 %, kun verkkoyhteys on työntekijällä osittain työkäytössä ja 100 %, kun verkkoyhteys on pääasiallisessa työkäytössä.  

Työnantaja voi korvata työntekijän itse hankkiman verkkoyhteyden kustannuksiamutta tällöin korvaus on työntekijän veronalaista tuloa, josta työnantaja on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen. Työntekijä voi kuitenkin vähentää verkkoyhteyden työkäytön osuuden, jos kustannus yhdessä  muiden tulonhankkimismenojen kanssa ylittää 750 euroa. 

Jos työnantaja puolestaan hankkii työntekijälle työkäyttöön tarkoitetun verkkoyhteyden, etu on työntekijälle verovapaata sekä työkäytön että yksityiskäytön osalta. 

Matkakustannusten korvaukset 

Etätyötä tehdään muualla kuin varsinaisella työpaikalla, eli työnantajan toimipisteen ulkopuolella. Työntekijä voi vähentää asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkakustannukset verotuksessa niiltä päiviltä, jolloin työntekijä matkustaa työskentelemään työnantajan toimipaikalle. Työntekijä voi vähentää matkakustannuksia verotuksessa halvimman kulkuneuvon mukaan laskettuna, kun omavastuuosuus (750 euroa vuonna 2019) ylittyy. Tulee huomata, että asunnon ja työpaikan väliset matkakulujen korvaukset käsitellään työntekijän palkkana, eikä työnantaja voi korvata näitä verovapaasti. 

Ravintoedut 

Kun työntekijä työskentelee osan työpäivistään etänä, voi työntekijä käyttää normaalisti työnantajan tarjoamaa ravintoetua, esimerkiksi lounasseteleitä tai muita ruokailuun kohdennettuja maksuvälineitä. Ravintoetua voidaan käyttää normaalisti vain aterioiden maksamiseen. Verohallinnon luontoisetupäätöstä on kuitenkin muutettu väliaikaisesti koronavirusepidemiasta johtuvien taloudellisten vaikutusten vuoksi. Koronavirustilanteesta johtuen ravintoedun käyttö normaaleissa lounasravintoloissa on estynyt ja moni työntekijä on kotona etätöissä. Tästä johtuen ravintoetua voidaan käyttää myös aterian kuljetuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen 24.3.2020 – 31.8.2020 välisenä aikana. 


Kirjoittaja työskentelee perhe- ja kasvuyritysten erilaisten verotuksellisiin ja yhtiöoikeudellisiin toimeksiantoihin erikoistuneena asiantuntijana vero- ja lakipalveluissamme (Tax & Legal Services). 

Alder & Soundilla on kokonaisvaltaista osaamista verotuksen eri osa-alueilta. Meillä on kokemusta kotimaisten sekä kansainvälisten yritysten työntekijöiden vero- ja lakikysymyksissä avustamisesta. Keskustelemme mielellämme lisää tarjoamistamme palveluista ja pyrimme löytämään parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön juuri yrityksesi kannalta. Lue lisää palveluistamme.

Jaa tämä Somessa:

Tilaa A&S-uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme saat hyödyllistä tietoa ajankohtaisista aiheista ja tapahtumakutsumme suoraan sähköpostiisi.

Kerättyjä tunnistetietoja käytetään ainoastaan viestinnällisiin tarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa tilausasetuksia tai peruuttaa uutiskirjeen.