Blogi

Tietoisku valtion tukitoimista yrityksille

EtusivuBlogiTietoisku valtion tukitoimista yrityksille

10.4.2020 | Tax & Legal Services

KORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMA POIKKEUSTILANNE – VALTION TUKITOIMET YRITYKSILLE

Päivitetty 30.4.2020

Business Finlandin liiketoiminnan kehitysrahoitus
Business Finlandin uusi TKI-laina
Finnveran lisärahoitusvaltuudet
Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi:n uusi rahoitusohjelma keskisuurille yrityksille
ELY-Keskusten kehittämisavustukset
Yksinyrittäjien toimintatuki
Tukitoimet ravintola- ja kahvilayrittäjille
Työmarkkinoita koskevia määräaikaisia muutoksia
Verot
Työeläkemaksut
Suomen Pankin yritystodistusohjelma ja valtion eläkerahaston lisäsijoitukset yritystodistuksiin
Euroopan keskuspankin pandemiapaketti


BUSINESS FINLANDIN LIIKETOIMINNAN KEHITYSRAHOITUS

KENELLE:

Pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Pk-yrityksellä tulee olla 6-250 työntekijää. Midcap-yritys on yritys, jonka oma tai konsernin liikevaihto ei ylitä 300 miljoonaa euroa. Rahoitus on suunnattu kaikille toimialoille, jotka kärsivät epidemian vaikutuksista. Epidemia vaikuttaa etenkin matkailu- ja matkailun oheispalveluyrityksiin, luoviin aloihin sekä toimialoihin, joiden toimitusketjujen toimivuuteen koronavirustilanne vaikuttaa. Tuki koskee osakeyhtiöitä, julkisia osakeyhtiöitä, avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä sekä osuuskuntia.

TAVOITE:

Business Finlandin rahoitusta myönnetään, jotta yritykset pystyisivät kehittämään uusia ratkaisuja tuotteisiin, toimintatapoihin tai tuotantoon liittyen. Hallitus on keskustellut tukien myöntämisestä 24.4.2020 Business Finlandin kanssa, ja tavoitteena on, että myönnettäviä tukia voitaisiin kohdentaa kehittämistoiminnan osana nykyistä enemmän yritysten kiinteisiin kuluihin. Yritystoiminnan kehittäminen säilyy kuitenkin edelleen yhtenä kriteerinä tukien myöntämisessä.

MITÄ:

Rahoitusta myönnetään kahden eri palvelun piirissä. Yritys ei voi hakea molempia rahoituksia samanaikaisesti.

1) Esiselvitysrahoitus

Esiselvitysrahoitusta voidaan myöntää enintään 10.000 euroa. Rahoituksen avulla yritys voi selvittää ja suunnitella uusia liiketoimintoja, korvaavia alihankintaketjuja ja tuotannon organisoimista koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Projektin suositeltu kesto on 4 kuukautta.

2) Kehittämisrahoitus

Kehittämisrahoitusta voidaan myöntää enintään 100.000 euroa. Rahoituksen avulla yritys voi toteuttaa esiselvityksessä tai muutoin tunnistettuja itselleen uusia kehittämistoimenpiteitä, jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Kehittämisprojektin tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen.

Projektin hyväksyttävistä kustannuksista voidaan myöntää 80 % avustusta ja  ennakkoa voidaan maksaa 70 % avustuksen määrästä. Enimmäisavustuksen tapauksessa esiselvitysprojektin budjetti on 12.500 euroa ja kehittämisprojektin 125.000 euroa. Kustannuksiin hyväksytään palkka- ja henkilösivukulut, ostopalvelut sekä muita kuluja 20 % näistä. Avustuksia on 31.3.2020 hyväksytyn lisätalousarvion perusteella jaettavissa 700 miljoonaa euroa.

Kehitysprojektin jälkeen mahdollisesti tarvittavat jatkotoimenpiteet rahoitetaan Business Finlandin normaalina tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksena normaalein rahoituskriteerein.

MILLOIN:

Rahoitushakemuksia on vastaanotettu 18.3.2020 lähtien ja päätöksiä tehty 20.3.2020 alkaen.

LISÄTIETOJA:

Business Finland – Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteessa
Valtioneuvosto – Hallitukselta mittava paketti yritysten tueksi 
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa



BUSINESS FINLANDIN UUSI TKI-LAINA 

KENELLE:

Business Finland ottaa käyttöön uuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolainan (TKI-laina). Laina on tarkoitettu kaikille Suomessa toimiville koronaviruksen aiheuttamista liiketoiminnan häiriöistä kärsiville työvoimavaltaisten alojen yrityksille. Rahoitusta voivat hakea kaikenkokoiset osakeyhtiöt (oy, oyj). Tilapäistä rahoitusta ei pääsääntöisesti myönnetä yrityksille, joilla on menossa Business Finlandin rahoittama muu innovaatiorahoitushanke.

TAVOITE:

Rahoituksen tarkoitus on auttaa yrityksiä pitämään työntekijät töissä koronakriisin aikana sekä kannustaa yrityksiä etsimään mahdollisuuksia uusien työpaikkojen tarjoamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa koronakriisin jälkeen.

MITÄ:

Projektin koko on minimissään 150.000 euroa ja myönnettävän lainan rahoitustaso on 70 % projektin kokonaiskustannuksista. Yrityksen on kyettävä uskottavasti osoittamaan omarahoitusosuutensa projektille.

MILLOIN:

Rahoitus avautuu haettavaksi huhti-toukokuun vaihteessa. Rahoituspalvelu on määräaikainen ja voimassa 31.12.2020 asti. Rahoituspäätökset on tehtävä vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta projektien toteutus voi jatkua myös tämän jälkeen tarvittavan ajan.

LISÄTIETOJA:

Business Finlandille uusi TKI-laina koronatilanteen helpottamiseksi
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa

 



FINNVERAN LISÄRAHOITUSVALTUUDET

KENELLE:

Pk- ja midcap-sektorin yrityksille, joiden pankkilaina on Finnveran takaama tai joilla on lainaa suoraan Finnveralta, tai joiden käyttöpääomatarve on lisääntynyt esimerkiksi koronavirustilanteesta johtuen ja joille voidaan myöntää uutta pankkirahoitusta. Kaikki yritysmuodot ovat Finnveran rahoituksen piirissä, mutta yhdistykset ja voittoa tavoittelemattomat säätiöt eivät.

TAVOITE:

Koronavirustilanne aiheuttaa monille yrityksille vaikeuksia maksukykyisyyteen. Finnveran ja pankkien myönteisellä suhtautumisella yritysten tilapäisiin maksu- ja rahoituksensaantiin liittyviin vaikeuksiin pyritään auttamaan yrityksiä selviytymään koronaviruksen aiheuttaman kriisitilanteen yli. Samalla pyritään turvaamaan työpaikkoja ja palvelujen saatavuutta suomalaisille.

MITÄ:

Finnveran pk-yritysten rahoitusvaltuudet nostetaan 2 miljardista 12 miljardiin euroon. Finnvera on ilmoittanut suhtautuvansa joustavasti koronaviruksen aiheuttamiin rahoituksen järjestelytarpeisiin. Jos yrityksellä on jo laina Finnverasta, Finnvera myöntää siihen lyhennysvapaita joustavasti asiakkaan tarpeen mukaan. Finnveralla on valmius kasvattaa pk-yritysrahoitusta (takausten kautta) merkittävästi ja auttaa yritykset yli kriisistä. Yrityksellä tulee kuitenkin olla pidemmän aikavälin kannattavan toiminnan edellytykset.

Finnvera toimii lähtökohtaisesti pankkien kautta. Mikäli yrityksellä on tarvetta esimerkiksi neuvotella maksujärjestelyistä olemassa oleviin lainoihin liittyen tai tarvetta käyttöpääomalainalle, kannattaa ottaa yhteys omaan pankkiin ja lähteä edistämään asiaa tätä kautta. Suurin osa pankeista on ilmoittanut suhtautuvansa myönteisesti yritysten maksujärjestelypyyntöihin.

Koronavirustilanteessa Finnvera ei myönnä lainkaan lainoja, vaan sen toimintaa keskitetään nyt takausten antamiseen (50-80% luoton määrästä) pankkien myöntämiin lainoihin. Finnvera alentaa ja yksinkertaistaa koronatilanteen käyttöpääomarahoituksessa käytettävien takaustensa hinnoittelua takautuvasti. Aloittaville yrityksille suunnatun alkutakauksen, yli 3 vuotta toimineiden yritysten pk-takauksen ja Finnvera-takauksen fast trackin vuosittainen takausprovisio alenee ja on enintään 0,95 % tai 1,75 % riippuen yrityksestä. Alkutakauksen ja pk-takauksen toimitusmaksu alenee ja on jatkossa 0,1 % takauksen määrästä.

Muutos koskee 1.3.2020 lähtien myönnettyjä edellä mainittuja takauksia, ja se tullaan huomioimaan yrityksen laskutuksessa ilman asiakkaan erillistä yhteydenottoa. Lisäksi Finnvera tulee hyvittämään takautuvasti maksujen erotuksen niille asiakkaille, jotka ovat jo maksaneet korkeampaa takausprovisiota tai toimitusmaksua. 

MILLOIN:

Yrityksen kannattaa ottaa mahdollisimman nopeasti yhteyttä omaan pankkiin, kun koronavirustilanteesta johtuvia yllättäviä rahoitustarpeita ilmenee.

LISÄTIETOJA:

Finnvera – Autamme koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa
Finnvera alentaa koronatilanteen rahoitukseen suunnattujen takausten hinnoittelua merkittävästi 
Valtioneuvosto – Hallitukselta mittava paketti yritysten tueksi 
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa

 



VALTION PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖ TESI:N UUSI RAHOITUSOHJELMA KESKISUURILLE YRITYKSILLE

KENELLE:

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi käynnistää rahoitusohjelman koronaviruksen vaikutuksista tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden keskisuurten yritysten toiminnan jatkumisen turvaamiseksi.

Tesi rahoittaa ohjelmasta keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävää työllisyysvaikutusta, liikevaihtoa vähintään 10 miljoonaa euroa vuonna 2019, henkilöstömäärä yli 50, liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen kriisiä (käyttökate ”EBITDA” positiivinen vuonna 2019 tai kaksi kolmesta edellisvuodesta positiivisia (2017-2019) ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa. Ohjelman piirissä ovat osakeyhtiöt ja julkiset osakeyhtiöt. Lisäksi yhtiö ei ole saanut ollut ylivelkaantunut ennen koronakriisiä.

TAVOITE:

Tavoitteena on, että terveitä yrityksiä ei päästetä konkurssiin poikkeuksellisen ja niiden liiketoiminnasta riippumattoman kriisin seurauksena. Väliaikaisesta vakautusohjelmasta tehdyt sijoitukset poikkeavat Tesin normaalista suorasta sijoitustoiminnasta, ja tarjoavat apua yrityksen akuuttiin maksuvalmiuskriisiin. Valtio suuntaa ohjelmaan 150 miljoonaa euroa.

MITÄ:

Vakautusohjelmasta sijoitetaan yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä koronaviruksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin. Ohjelma täydentää aiemmin julkistettua Tesin jatkorahoitusvalmiutta ja lisää Tesin toimia yritysten maksuvalmiusongelmien ratkaisemiseksi. Väliaikaisesta ohjelmasta tehdyt sijoitukset tarjoavat nopeutetulla aikataululla apua yritysten maksuvalmiuskriisiin.

Sijoitukset ovat kooltaan 1–10 miljoonaa euroa. Tilanteesta riippuen sijoitukset tehdään joko osakesijoituksina tai vaihtovelkakirjalainana.

Osakesijoitukset

Osakesijoitukset ovat oman pääoman ehtoisia ja markkinaehtoisia sijoituksia. Tesi tulee kohdeyritykseen omistajaksi ja tekee sijoitusprosessin aikana yrityksistä kattavan ulkopuolisen taloudellisen, verotuksellisen ja laillisen tarkastuksen (”Due Diligence”). S

amalla tarkastetaan keskeisten omistajien taustat. Kohdeyritys vastaa tarkastuksen kustannuksista, jotka veloitetaan kohdeyritykseltä sijoituksen toteutuessa. Sijoituksen ehdot neuvotellaan yrityskohtaisesti. Sijoitusprosessi kestää tavallisesti useista viikoista muutamaan kuukauteen.

Tesi tekee suoria osakesijoituksia yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Vakautusohjelman puitteissa Tesin osuus sijoituksista voi nousta 70 %:iin silloin, kun uudet sijoittajat osallistuvat sijoituskierrokseen. Vanhojen omistajien kanssa yhdessä tehtävissä sijoituksissa Tesin osuus on enintään 50 %.

Vaihtovelkakirjalaina

Vaihtovelkakirjalaina on tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi yritysten rahoitusaseman parantamiseksi. Se on vakuudeton ja vahvistaa kohdeyrityksen rahoitusasemaa esimerkiksi pankin näkökulmasta. Laina on tarkoitus maksaa takaisin yhtiön tilanteen normalisoituessa tai Tesillä on oikeus konvertoida laina omistukseksi. Laina on kertalyhenteinen ja vuosikorko on 10 % PIK (lainan korko kerrytetään lainapääomaan ja korko maksetaan lainan eräpäivänä yhdessä lainapääoman kanssa).

Myös vaihtovelkakirjalaina sijoitusvaihtoehdossa Tesi tekee yrityksistä suppean ulkopuolisen Due Diligence -tarkastuksen sekä tutkii keskeisten omistajien taustat. Kohdeyritys vastaa tarkastuksen kustannuksista. Sijoitusprosessi kestää n. 2-4 viikkoa.

Tesi rahoittaa vaihtovelkakirjalainalla ensisijaisesti hankkeita, joissa nykyiset omistajat tai uudet sijoittajat osallistuvat rahoitukseen. Tesi voi kuitenkin rahoittaa yrityksiä vaihtovelkakirjalainalla myös ilman kanssasijoittajia. ​

MILLOIN:

Vakautusrahoitusta voi hakea Tesin verkkosivujen kautta, mikäli yritys sopii Tesin rahoitusohjelmaan ja täyttää ohjelman sijoituskriteerit.

LISÄTIETOJA:

Tesi käynnistää rahoitusohjelman koronaviruksen vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutuneille keskisuurille yrityksille
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa



ELY-KESKUSTEN KEHITTÄMISAVUSTUKSET

KENELLE:

Yrityksille, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä hakemuksen jättämishetkellä sekä toiminimiyrittäjät, joilla on palkattua henkilökuntaa (heillä voi olla myös yli viisi henkilöä), ja jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä. Yrityksen koon tarkastelussa voidaan ottaa huomioon myös esimerkiksi yrityksen lomautettujen työntekijöiden määrä. Yksinyrittäjät, joilla ei ole palveluksessaan henkilökuntaa eivät kuulu ELY-keskusten avustuksen piiriin.

Avustus voidaan myöntää kaikkien muiden toimialojen yrityksille, paitsi maa-, metsä- ja kalatalouden sekä maataloustuotteiden jalostuksen alan yrityksille ja kaupan pitäjille.

ELY-keskusten myöntämä avustus on de minimis -rahoitusta ja sen saaminen edellyttää, että yrityksen de minimis -kumulaatiossa on tilaa. De minimis -rahoituksen enimmäismäärä on 200 000 euroa (maanteiden tavaraliikenteen yritykselle enintään 100 000 euroa) kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. De minimis -tuki tunnistetaan tukea koskevasta päätöksestä, jossa todetaan siihen sisältyvän de minimis -tuen määrä ja viitataan Euroopan unionin vähämerkityksisestä tuesta annettuun asetukseen.

TAVOITE:

Tavoitteena on myöntää taloudellista tukea kehittämisavustuksen muodossa sekä tukea yrityksiä koronavirusepidemian aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja kannustaa yrityksiä työllistämiseen.

MITÄ:

ELY-keskusten yrityspalveluihin kuuluu muun ohella yrityksen kehittämisavustus investointeihin ja kehittämistoimenpiteisiin. Nyt myönnetty lisärahoitus suunnataan pk-yritysten kehittämisavustuksiin.

Yritys voi hakea avustusta tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin, kuten yrityksen liiketoiminnan uudelleensuuntaamiseen, alihankintaverkoston kehittämiseen, tuotannon uudenlaiseen organisointiin, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.

Tilanneanalyysin tekemiseen myönnetään tukea enintään 10.000 euroa ja kehittämistoimenpiteisiin enintään 100.000 euroa, suhteutettuna kuitenkin yrityksen toiminnan laajuuteen.

Avustusta voidaan myöntää, jos yrityksen toiminta on koronaviruksen vuoksi tilapäisesti vaikeutunut tai vaikeutumassa mutta yritys pyrkii uudistumaan ja vahvistamaan osaamistaan ja yrityksellä arvioidaan olevan kannattavan toiminnan edellytykset jatkossa.

Projektin hyväksyttävistä kustannuksista voidaan myöntää 80 % avustusta. Enimmäisavustuksen tapauksessa tilanneanalyysin budjetti on 12.500 euroa ja kehittämisprojektin avustuksen määrä voi olla enintään 100 000 euroa, suhteutettuna kuitenkin yrityksen toiminnan laajuuteen. Kustannuksiin hyväksytään palkka- ja henkilösivukulut sekä kehittämistoimenpiteiden osalta myös ostopalvelut 60.000 euroon asti. Avustuksen piiriin ei voida hyväksyä investointikustannuksia kuten esim. koneiden ja laitteiden ostamista, rakennuksia, patentteja ja lisenssejä. Poikkeusrahoitusavustuksia on 31.3.2020 hyväksytyn lisätalousarvion perusteella jaettavissa 200 miljoonaa euroa.

MILLOIN:

Avustusta voi hakea ELY-keskukselta sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa. Liitteitä hakemukseen ei lähtökohtaisesti tarvita. Avustusten ja tukien myöntäminen ja maksaminen tapahtuvat normaaliin tapaan. Avustusta voi hakea yhteen toimenpiteeseen kerrallaan. Kumpaankin toimenpiteeseen voi avustusta saada vain kerran. Jos avustusta on haettu tilanneanalyysin tekemiseen, avustusta kehittämistoimenpiteisiin voi hakea aikaisintaan kuukauden kuluttua tilanneanalyysiä koskevan hakemuksen jättämisestä.

LISÄTIETOJA:

ELY-keskusten rahoitus yrityksille koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa
ELY-keskusten yrityspalvelut joustavasti ja tehostetusta yritysten tukena
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa



YKSINYRITTÄJIEN TOIMINTATUKI

KENELLE:

Yksinyrittäjille, jotka ovat kärsineet koronavirusepidemiasta aiheutuneista häiriöistä. Tukea voi hakea taloudellista toimintaa yksin harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelancer-yrittäjät.

TAVOITE:

Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Tuella on tarkoitus avustaa yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamista. Tukiin on varattu 100 miljoonaa euroa.

MITÄ:

Tuen suuruus on 2.000 euroa ja kertakorvauksesta korvataan yksinyrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Näitä ovat esimerkiksi yritystoimintaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpito- ja toimistomenot. Yrittäjän itselleen nostamaa palkkaa ei lueta kustannuksiin, mutta kaikkiin muihin kustannuksiin tukea voidaan käyttää.

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne. Taloudellisen tilanteen tulkitaan heikentyneen, mikäli yrityksen myyntituotot ja myyntisaatavat 16.3.2020 jälkeen ovat laskeneet yli 30 % kulujen pystyttyä lähdes samalla tasolla. Tuottoja arvioidaan vuoden 2020 kuukausittaisen kirjanpidon tai tiliotteiden perusteella. Lisäksi yksinyrittäjällä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan.

Tuki on harkinnanvarainen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä, eikä yrittäjälle, jolla on verovelkoja.

Tukea voi hakea rinnakkain yrittäjille tulossa olevan laajennetun työttömyystuen kanssa. Yksinyrittäjien tuen ja työttömyysturvan suhteesta on linjattu, että tuet eivät vaikuta toisiinsa. Yrittäjä voi hakea sekä yksinyrittäjän tukea että työttömyysturvaa. Niitä ei soviteta yhteen, eli toisen saaminen ei vaikuta toisen saamiseen tai sen määrään.

Tukea voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet 16.3.–31.8.2020 välillä. Yksinyrittäjän tuki on määräaikainen ja sitä koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan 9.4.2020 ja on voimassa 15.10.2020 saakka.

MILLOIN:

Haku pyritään avaamaan kunnissa mahdollisimman pian. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Kunnat tiedottavat alueensa yrittäjille, kun tukea voi hakea ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka. Kukin kunta järjestää hakemisen sopivalla tavalla joko sähköisesti tai paperilomakkeilla.

LISÄTIETOJA:

Työ- ja elinkeinoministeriö – Yksinyrittäjälle 2000 euron toimintatuki koronavirustilanteessa
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa



TUKITOIMET RAVINTOLA- JA KAHVILAYRITTÄJILLE

KENELLE:

Ravintola-alalla toimiville yrityksille, jotka eivät ole voineet sopeuttaa toimintaansa lakisääteisestä rajoituksesta aiheutuneeseen muutokseen.

TAVOITE:

Ravitsemisyrityksille suunnatun tukimallin tavoitteena on kohtuullisesti hyvittää rajoitustoimia sekä kannustaa yrityksiä työllistämään. Tukimallilla tuetaan yritysten lisäksi sitä, että mahdollisimman moni koronavirusepidemian takia lomautettu tai irtisanottu voisi palata töihin.

MITÄ:

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu malli koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta: tuesta uudelleentyöllistämiseen ja hyvityksestä toiminnan rajoittamisesta. Tuen ja hyvityksen määrät ovat yrityskohtaisia, koska ravitsemisliikkeiden koko ja liiketoiminnan laajuus alalla vaihtelevat paljon.

Uudelleentyöllistämisen tuki

1.000 euron työntekijäkohtaisella tuella autetaan työllistämään ravitsemisliikkeiden työntekijöitä toiminnan käynnistyessä uudelleen. Edellytyksenä tuen myöntämiselle on, että yrityksen maksama palkkasumma työntekijälle rajoituksen päättymisen jälkeen kolmen kuukauden ajalta on yhteensä vähintään 2.500 euroa. Tukea myönnetään enimmillään siitä kokoaikaisia työntekijöitä vastaavasta määrästä, joka työskenteli yrityksessä ennen kriisin alkua. Tukea voidaan myöntää yritykselle enimmillään 800 henkilöstä.

Yrityksen saamat mahdolliset muut tuet voivat vaikuttaa lopulliseen tuen määrään. Tuen myöntää ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus hakemuksesta.

Hyvitys toiminnan rajoittamisesta

Hyvitetään kohtuullisesti (15 %) rajoituslain vaikutuksia ravitsemisyrityksen mahdollisuuksiin hoitaa joustamattomia juoksevia kustannuksia. Hyvityksen määrä määräytyy yrityksen myynnin muutoksesta yksittäisenä kuukautena, eli kuinka paljon yrityksen myynti on huhtikuussa laskenut verrattuna tammi-helmikuun keskimääräiseen myyntiin. Yrityksille, joilla tammi-helmikuun keskimyynti on yli miljoona euroa, hyvityksen määrä on miljoonan ylittävältä osalta 5 %.

Hyvityksellä ei kompensoida myynnin laskua, jota hyödynnetään laskennallisesti hyvityksen määrittelyssä. Hyvitys voi enimmillään olla 500.000 euroa. Hyvityksen määrästä vähennetään mahdolliset ELY-keskukselta tai Business Finlandilta saadut koronaepidemiaan perustuvat tuet.

Hyvitys suoritetaan yrityksille pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella. Osalle yrityksiä, kuten muita tukia hakeneille yrityksille, hyvitys myönnetään hakemuksesta. Tuen myöntää ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus.

Hyvitys maksetaan kahdessa erässä yrityksille, joille se suoritetaan joukkomaksatuksena. Ensimmäinen erä maksetaan mahdollisimman nopeasti.

MILLOIN:

Hallituksen tavoitteena on, että laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä tulisi voimaan mahdollisimman pian. Lain voimaantulo edellyttää, että Euroopan komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvän valtiontuen.

Työ- ja elinkeinoministeriö viestii erikseen lain voimaantulosta sekä ohjeista yrityksille tuen hakemiseksi ja hyvityksen saamiseksi.

LISÄTIETOJA:

Ravintoloille tukea uudelleentyöllistämiseen ja hyvitystä toiminnan rajoittamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa



TYÖMARKKINOITA KOSKEVIA MÄÄRÄAIKAISIA MUUTOKSIA

KENELLE:

Kaikille työnantajille, freelancereille ja yksinyrittäjille sekä yksittäisille palkansaajille.

TAVOITE:

Tavoitteena on helpottaa yritysten mahdollisuuksia vähentää henkilöstökuluja nopeasti sekä parantaa freelancereiden ja yksinyrittäjien sekä yksittäisten työntekijöiden taloudellista asemaa.

MITÄ:

Työmarkkinoita koskevat muutokset sisältävät merkittäviä määräaikaisia joustoja työlainsäädäntöön, kuten yhteistoimintalain mukaisten vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentämisen viiteen (5) päivään. Työsopimuslain mukainen lomautusilmoituksen antamisaika lyheni myös väliaikaisesti viiteen (5) päivään. Lisäksi määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien työntekijöiden lomauttaminen mahdollistui ja koeaikapurku tuli mahdolliseksi myös tuotannollisin ja taloudellisin perustein.

Vastapainona edellä mainituille joustoille työsopimuslain mukainen työnantajan takaisinottovelvollisuus on yhdeksän (9) kuukautta, jos työntekijä on irtisanottu välillä 1.4. – 30.6.2020 tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Takaisinottoaika lasketaan työsuhteen päättymispäivämäärästä.

On huomioitava, että työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla neuvottelu- ja lomautusilmoitusaikoihin sekä takaisinottovelvollisuusaikoihin laista poikkeavia määräyksiä, joita työnantajien on lakimuutostenkin voimassaoloaikana noudatettava lain sijasta. Suurimpaan osaan valtakunnallisia työehtosopimuksia on kuitenkin uusien säännösten mukaiset muutokset jo tehty.

Työlainsäädännön joustojen vuoksi lomautetuksi joutuneen työttömyysturvaa laajennetaan. Työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Lakimuutos vähentää lomautuksista johtuvaa työtä TE-toimistoissa ja siten nopeuttaa asioiden käsittelyä. Lomautetulla kuitenkin säilyy laissa tarkoitettu velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä.

Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tuli voimaan 8.4.2020. Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Tämä koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Laki on voimassa 30.6.2020 asti. Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–30.6.2020.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1.089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

MILLOIN:

Työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaiset muutokset ovat voimassa ajalla 1.4. – 30.6.2020. Työttömyysturvaan voimaan tulleita muutoksia sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen ja muutokset ovat voimassa 31.7.2020 saakka.

Työmarkkinatuen maksaminen puolestaan edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

LISÄTIETOJA:

Lomautusten ilmoitusaika ja yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika lyhenevät väliaikaisesti
Lakimuutos laajentaa lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen sekä nopeuttaa työttömyysetuuden hakemista ja saamista
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa



VEROT

KENELLE:

Kaikille yrityksille ja yrittäjille.

TAVOITE:

Tavoitteena on helpottaa yritysten taloudellista tilannetta maksuvaikeuksissa. Lisäksi tavoitteena on helpottaa verojen ilmoittamista, mikäli koronatilanne aiheuttaa yrityksille vaikeuksia hoitaa veroasioita.

MITÄ:

Lisäaika veroilmoituksen antamiselle

Verohallinto on ilmoittanut, että yrityksen veroilmoituksen jättämiselle voi hakea lisäaikaa ja ilmoituksen myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä perustellusta erityisestä syystä. Koronaepidemian aiheuttamat sairastumiset katsotaan tällaisiksi erityisiksi syiksi. Lisäaikaa voidaan hakea OmaVero-palvelussa tai paperilomakkeella. Koronaepidemian takia on kuitenkin suositeltavaa hoitaa kaikki veroasiointi OmaVero-palvelussa. Hakemus lisäajasta tulee jättää viimeistään veroilmoituksen määräpäivänä. Mikäli lisäaikaa ei haeta, mutta veroilmoitus annetaan myöhässä sairastumisen vuoksi, Verohallinto voi jättää myöhästymismaksut perimättä pyynnöstä. Pyyntö voidaan tehdä OmaVero-palvelussa.

Verohallinto ilmoitti 9.4.2020, että poikkeuksellisen tilanteen takia Verohallinto pidentää yhteisöjen ja yhteisetuuksien veroilmoitusten määräaikaa automaattisesti. Veroilmoituksen voi nyt antaa viiden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Lisäaikaa ei tarvitse tässä tapauksessa erikseen hakea, eikä lisäajalta  luonnollisesti myöskään määrätä myöhästymismaksua.

Ennakkoverojen tarkistaminen

Monien yrityksien liikevaihto voi laskea tilapäisesti koronaepidemian takia. Mikäli näin käy, kannattaa ennakkoverojen määrää tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa. Verohallinto voi poikkeuksellisesti alentaa ennakkoverojen määrää verovelvollisen hakemuksesta ilman välitilinpäätöksiä tai kirjallisia selvityksiä. Myös ennakkoverojen eräkuukausiin voi hakea muutosta. Ennakkoveron muutoksia koskevan hakemuksen voi tehdä OmaVero-palvelussa.

Maksujärjestelyihin helpotuksia

Mikäli koronaepidemia aiheuttaa yritykselle maksuvaikeuksia, Verohallinto voi pyynnöstä joustaa maksujärjestelyissä. Maksujärjestelyä voi hakea uusin helpotetuin ehdoin 25.3. alkaen. 25.3. alkaen käsittelyssä oleviin maksujärjestelypyyntöihin liittyviä veroja ei lähetetä ulosottoon eikä yrityksen verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla. Maksujärjestelyn maksuaika pitenee ja viivästyskorko alenee tilapäisesti.

Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen

Oma-aloitteisten verojen ilmoittamiseen ei voi hakea lisäaikaa. Verohallinto voi kuitenkin pyynnöstä jättää myöhästymismaksun perimättä esimerkiksi tilanteissa, joissa ilmoitus on jätetty myöhässä sairaustapauksen tai karanteenin takia. Pyyntö myöhästymismaksujen perimättä jättämisestä voidaan tehdä joko OmaVero-palvelussa viestillä tai Verohallinnon puhelinpalvelussa.

Arvonlisäverojen takaisinlainaaminen

Hallitus on alkanut  valmistella esitystä eduskunnalle arvonlisäverojen takaisinlainaamisesta yrityksille alkuvuoden 2020 osalta. Alkuvuonna maksettuja arvonlisäveroja voitaisiin palauttaa yrityksille. Ehtona on, että palautetut ja lykätyt arvonlisäverot maksettaisiin takaisin valtiolle kahden vuoden aikana. Kyseessä on yrityksille kohdistuva laina, jossa yritykset voisivat lainata jo tilittämiään alv-veroja.

MILLOIN:

Helpotukset ovat jo voimassa. Arvonlisäveron palauttamisen osalta yksityiskohdat tarkentuvat, kun asiaan liittyvä laki valmistuu. Verohallinto antaa ohjeistuksen pyynnön tekemisestä heti, kun tämä on mahdollista.

LISÄTIETOJA:

Verohallinto tukee yrityksiä koronatilanteessa
Voit hakea yrityksellesi maksujärjestelyjä helpotetuin ehdoin
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa



TYÖELÄKEMAKSUT

KENELLE:

Kaikille työnantajille, freelancereille ja yksinyrittäjille, muille yrittäjille, maatalousyrittäjille sekä merimiehille.

TAVOITE:

Tavoitteena on tarjota helpotuksia yritysten maksurasituksiin hyödyntämällä työeläkejärjestelmän EMU-puskuria sekä pidennettyjen maksuaikoja.

MITÄ:

Eläkelaitoksille tarjotaan mahdollisuus pidentää pyynnöstä TyEL, YEL-, MyEL- ja MEL-maksujen maksuaikaa enintään 3 kk. Yritys voi saada työeläkevakuuttajalle esitetystä pyynnöstä työeläkemaksuille enintään kolmella (3) kuukaudella pidennetyn maksuajan nykyisellä 2 prosentin korolla.

Yrityksellä on mahdollista takaisinlainata osa maksamistaan TyEL-vakuutusmaksuista työeläkevakuutusyhtiöltään helpotetusti. Tavoitteena on parantaa yritysten mahdollisuuksia maksaa työeläkevakuutusmaksunsa takaisinlainauksella siten, että Finnvera antaa yrityksille takaisinlainauksen edellyttämiä vakuuksia. Finnveran takaus voi olla 80 %.

Työeläkeyhtiöiden asiakashyvityksistä pidättäydytään työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Kun tehdään helpotuksia työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntöihin ja alennetaan työnantajien eläkemaksuja, niin siltä ajalta eläkeyhtiöiden on syytä pidättäytyä asiakashyvitysten maksamiselta.

Hallitus toteuttaa yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksun tilapäisen alennuksen työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaisesti. Esitetty alennus merkitsee yksityisen sektorin työeläkemaksujen tilapäistä alentamista 910 miljoonalla eurolla. Tämä toteutetaan alentamalla työnantajan TyEL-maksua tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän EMU-puskuria. Puskuri kartutetaan uudelleen korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022-2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan.

MILLOIN:

Sosiaali-ja terveysministeriö antoi työeläkeyhtiöille maksujärjestelyjä koskevassa asiassa yhteisen myönteisen päätöksen 19.3.2020.

Työeläkemaksujen tilapäinen alennus toteutetaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.6.2020 ja alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Laki työntekijän eläkelain mukaisen vakuutusmaksun tilapäisestä alentamisesta vuonna 2020 on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2020.

LISÄTIETOJA:

Ole yhteydessä omaan työeläkeyhtiöösi sopiaksesi työeläkemaksujen maksujärjestelyistä sekä takaisinlainauksesta tarkemmin.

Hallituksen päättämät toimet tuovat joustoa ja turvaa työmarkkinoille
Valtioneuvosto – Toimenpiteet ihmisten toimeentulon yritysten maksuvalmiuden turvaamiseksi
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa



SUOMEN PANKIN YRITYSTODISTUSOHJELMA JA VALTION ELÄKERAHASTON LISÄSIJOITUKSET YRITYSTODISTUKSIIN

KENELLE:

Ohjelma koskee kotimaisia yrityksiä, jotka ovat laskeneet tai suunnittelevat laskevansa liikkeeseen yritystodistuksia (lyhytaikaisia jälkimarkkinakelpoisia velkasitoumuksia), ja jotka täyttävät Suomen Pankin ja Valtion Eläkerahaston sijoitusten riskienhallintaan ja yritysten kelpoisuuteen liittyvät vaatimukset.

TAVOITE:

Poikkeuksellinen koronaviruksen aiheuttama tilanne on heikentänyt rahoitusmarkkinoiden toimintakykyä ja kasvattanut yritysten rahoitustarpeita. Toimintakyvyn palauttamiseksi ja yritysten rahoitustarpeisiin vastaamiseksi Suomen Pankki on päättänyt palauttaa toimintansa kotimaisella yritystodistus- ja velkapaperimarkkinalla. Valtion Eläkerahaston lisäsijoituksilla yritystodistuksiin pyritään samaan tavoitteeseen.

MITÄ:

Suomen Pankin on ohjelman ensivaiheessa tarkoitus ostaa yritystodistuksia 500 miljoonalla eurolla. Valtion eläkerahastoa (VER) on ohjattu määräajaksi lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin 500-1.000 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä yritystodistuksiin on sijoitettu n. 150 miljoonaa euroa.

Myös muiden yritysten rahoitusolot helpottuvat, kun pankeilla on toimien myötä mahdollisuus vapauttaa limiittejään muiden asiakkaiden käyttöön.

MILLOIN:

Suomen Pankin johtokunta päätti toimista 15.3.2020. Ohjelman mukaisten ostojen toteutus käynnistyi tiistaina 17.3.2020. Valtion Eläkerahaston lisäsijoitukset ajoittuvat asteittain lähikuukausien ajalle.

LISÄTIETOJA:

Suomen Pankki päätti uusista toimista yritysten ja kotitalouksien rahoituksen turvaamiseksi koronapandemian aikana
Koronavirustilanne ja toimenpiteet Suomessa
Valtion eläkerahasto lisännyt sijoituksia yritystodistusmarkkinoille
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa



EUROOPAN KESKUSPANKIN PANDEMIAPAKETTI

KENELLE:

Euroopan keskuspankin pandemiapaketista on apua eurovaltioiden julkisen talouden rahoittamiseen, pankeille sekä euroalueen yksityisen sektorin kelpoisille yrityksille, jotka laskevat liikkeelle joukkolainoja.

TAVOITE:

Päätöksillä pyritään varmistamaan pankkien likviditeetin riittävyys ja estämään rahan hinnan tarpeeton nousu sekä EKP:n loiventamaan vakavia riskejä, joita euroalueeseen kohdistuu koronaviruspandemian vuoksi.

MITÄ:

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti EKP:n rahapoliittisesta pandemiapaketista eli PEPP-ohjelmasta (Pandemic Emergency Purchase Program, pandemiakriisin osto-ohjelmasta), jolla keskuspankki takaa eurovaltioille mittavan ja niin pitkäaikaisen rahoituksen kuin talouden koronakriisin voittamiseksi on tarpeen.

Pandemiapaketti koostuu aluksi 750 miljardin euron arvoisista uusista velkakirjaostoista tämän vuoden loppuun asti. Ohjelman johdosta EKP:n velkakirjaostot kasvavat loppuvuoteen mennessä yhteensä yli tuhanteen miljardiin euroon. Suurin osa velkakirjaostojen rahoitustuesta ohjautuu euroalueen valtioiden alijäämien rahoitukseen. Lisäksi ostetaan yksityisen sektorin yritysten velkakirjoja ja yritysten kelpoisuusvaatimuksia helpotetaan.

Koronaviruspandemia on iskenyt pahiten nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tästä johtuen EKP on parantanut myös kohdennettujen ja pidempiaikaisten jälleenrahoitusoperaatioidensa ehtoja pankeille. Todettakoon, että myös pankkien vakavaraisuussäännöksiä höllennettiin. 

MILLOIN:

EKP on jo ennestään ilmoittanut siitä, miten se aikoo torjua koronaviruksen taloudellisia vaikutuksia poikkeustoimin. EKP on ilmoittanut 12.3.2020 kokouksensa seurauksena, että se kasvattaa arvopapereiden ostoa 120 miljardiin euroon kuussa syksyllä ilmoitetun 20 miljardin sijaan. 18.3.2020 kokouksessa tehtiin viimeisin päätös 750 miljardin lisäostoista vuoden 2020 aikana.

EKP on todennut, että se jatkaa pandemiaohjelman rahoitustukea niin kauan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo talouden koronakriisin päättyneen.

LISÄTIETOJA:

ECB announces €750 billion Pandemic Emergency Purchase Programme (PEPP)
Työ- ja elinkeinoministeriö – toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa

Jaa tämä Somessa:

Tilaa A&S-uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme saat hyödyllistä tietoa ajankohtaisista aiheista ja tapahtumakutsumme suoraan sähköpostiisi.

Kerättyjä tunnistetietoja käytetään ainoastaan viestinnällisiin tarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa tilausasetuksia tai peruuttaa uutiskirjeen.