Blogi

Testamentin laatiminen ilman rintaperillisiä asettaa omat haasteensa

EtusivuBlogiTestamentin laatiminen ilman rintaperillisiä asettaa omat haasteensa

26.6.2020 | Bettina Miettinen

Testamentin laatiminen ilman rintaperillisiä asettaa omat haasteensa

Ajatuksena testamentin laatiminen ja lopulta sen toimeenpaneminen tilanteessa, jossa perittävä oli avioliitossa ja tältä ei jäänyt rintaperillisiä, kuulostaa yksinkertaiselta – todellisuudessa sitä se ei kuitenkaan aina ole.

Perintöoikeus mikäli perittävä ei ollut tehnyt testamenttia eikä häneltä
jäänyt rintaperillisiä

Mikäli perittävä oli kuollessaan avioliitossa, eikä hänellä ollut rintaperillistä tai testamentilla ole muuta määrätty, menee jäämistö leskelle. Huomioitavaa on kuitenkin, että ensiksi kuolleen puolison lähisukulaisilla voi olla lesken kuoltua oikeus perintöosuuteen lesken jäämistöstä. Näitä ensiksi kuolleen puolison lähisukulaisia kutsutaankin nimellä ”toissijaiset perilliset” eli ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen. Mikäli toissijaisia perillisiä on lesken kuoltua elossa, on heillä lain mukaan oikeus saada perintönä lähtökohtaisesti puolet lesken jäämistöstä. Perintöosuus voi olla myös muu osuus kuin puolet, mikäli puolisoilla ei ollut avio-oikeutta kaikkeen toistensa omaisuuteen.

Mikäli kuitenkaan ensin kuolleella puoleisolla ei ole ns. toissijaisia perillisiä, on lesken omilla rintaperillisillä (eli lapsilla tai heidän jälkeläisillään, mikäli lapsi on kuollut) oikeus lesken koko jäämistöön. Ja edelleen, mikäli leskellä ei ole rintaperillisiä, on hänen osuutensa menevä seuraavaksi perimysjärjestyksessä oleville perillisille, eli lesken äidille ja isälle tai heidän lapsilleen, eli lesken sisaruksille. Huomioitavaa kuitenkin on, että mikäli leski vaatii, on perinnönjako suoritettava hänen ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken.

Leski voi myös käyttää puolisoltaan perinnöksi saatua omaisuutta melko vapaasti. Leski ei kuitenkaan saa määrätä testamentilla toissijaisille perillisille tulevasta omaisuudesta. Molempien puolisoiden kuoltua on viimeksi kuolleelta puolisolta jäänyt omaisuus jaettava tasan kummankin puolison perillisten kesken.

Testamentti ilman rintaperillisiä

Testamentin avulla henkilö voi poiketa lain määräämästä perimysjärjestyksestä määrätessään omaisuudestaan kuolemansa jälkeen. Usein puolisot laativat keskinäisen testamentin. Testamentti on melko useasti laadittu siten, että se on rajoitettu omistusoikeustestamentti, joka sisältää toissijaismääräyksen. Toissijaismääräyksellä testamentilla määrätään omaisuus omistusoikeudella ensin jollekin henkilölle ja tämän ensisaajan kuoltua vastaavasti jollekin toiselle henkilölle. Jälkimmäistä henkilöä kutsutaan testamentin toissijaiseksi saajaksi ja häntä koskevaa testamenttimääräystä testamentin toissijaismääräykseksi.

Mikäli perittävällä ei ole rintaperillisiä, on leskellä lakimääräinen perintöoikeus puolisonsa omaisuuteen. Tämä muodostuu siten jo ilman testamenttiakin, mutta mikäli puolisot haluavat turvata toistensa tulevaisuuden myös toisen puolison kuoltua, tai muuttaa toissijaisten perillisten asemaa, on testamentin laatiminen tässä tapauksessa suositeltavaa.

Mikäli puolisoiden väliseen testamenttiin ei tehdä yhtään toissijaismääräystä menee tällöin omistusoikeus koko omaisuuteen leskelle. Näin voidaan menetellä, mikäli halutaan, ettei ensiksi kuolleen toissijaisilla perillisillä ole oikeuksia perintöön. Lähtökohtaisesti, mikäli omistusoikeudet ei ole kaikilta osin testamentattu leskelle, on ensiksi kuolleen toissijaisilla perillisillä oikeus osaansa ensiksi kuolleen puolison perinnöstä lesken kuoleman jälkeen.  Testamenttiin kannattaa kuitenkin selvyyden vuoksi määritellä selkeästi se, mitä lesken ensin kuolleelta puolisolta saamalle omaisuudelle tapahtuu lesken kuoleman jälkeen.

Johtopäätelmät

Lapsettoman avioparin on erityisen tärkeää laatia testamentti. Mikäli testamenttia ei ole laadittu, jaetaan omaisuus lain mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että leskeksi jäänyt puoliso on ensin kuolleen puolison ainoastaan ensisijainen perillinen, mutta tämänkin kuoltua lesken omaisuus jaetaan kummankin puolison sukulaisten kesken, Lisäksi, mikäli myöskään avioehtosopimusta ei ole tehty, kannattaa enemmän omistavan lesken yleensä kieltäytyä perinnöstä, mikäli leski ei halua, että hänenkin omaisuudestaan menee hänen kuolemansa jälkeen perintöä ensin kuolleen puolison sukulaisille. Mikäli tähän asetelmaan halutaan tehdä muutoksia, on testamentin laatiminen ainoa vaihtoehto. Samalla kannattaa aina suunnitella huolellisesti avio-oikeuden asema ja miettiä avioehtosopimuksen laatimisen vaikutuksia.

 

Voimmeko olla jotenkin avuksi?

Avustamme kaikenlaisten testamenttien laatimisessa kuin myös muissakin perhe- ja jäämistöoikeudellisissa kysymyksissä. Lue lisää palveluistamme.


Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana vero- ja lakipalveluissamme (Tax & Legal Services), erikoistuen perintö- ja lahjaverotukseen sekä yleisemmin sukupolvenvaihdoksiin ja verosuunnitteluun. 

Bettina Miettinen

Senior Associate
Tax & Legal Services

Suvi Vänskä

Partner
Tax & Legal Services

Jaa tämä Somessa:

Tilaa A&S-uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme saat hyödyllistä tietoa ajankohtaisista aiheista ja tapahtumakutsumme suoraan sähköpostiisi.

Kerättyjä tunnistetietoja käytetään ainoastaan viestinnällisiin tarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa tilausasetuksia tai peruuttaa uutiskirjeen.