Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan tarvittaessa. Edunvalvontavaltuutus tuleekin voimaan vain siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksesta säädetään edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa (25.5.2007/648).
Edunvalvontavaltuutuksen merkitys
Edunvalvontavaltuutuksella valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa. Valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa myös sellaisissa tämän henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä.
Valtuutus voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta. Käytännössä valtuutus annetaan usein laajana, kaikki taloudelliset oikeustoimet kattavana valtuutuksena.
Valtuutetulla ei kuitenkaan missään olosuhteissa ole kelpoisuutta antaa valtuuttajan puolesta esimerkiksi suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa valtuuttajaa muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin korostetun henkilökohtainen.
Edunvalvontavaltuutuksen nojalla valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Edunvalvontavaltakirjassa voidaan määrätä rajoituksia valtuutukseen tai lisäehtoja tietynlaisten oikeustoimien toteuttamiseen. Lisäksi voidaan määrätä, että valtuutettuun ei kohdisteta viranomaisvalvontaa, jolloin valtuutetun ei käytännössä tarvitse tehdä Digi- ja väestötietovirastolle (DVV, entinen maistraatti) vuositilitystä päämiehen, eli valtuuttajan, omaisuuden hoitamisesta.
Edunvalvontavaltakirjan nojalla edustavan valtuutetun ei tarvitse myöskään pyytää DVV:n lupaa päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin, ellei edunvalvontavaltakirjassa näin määrätä. Tämä helpottaa ja mahdollistaa päämiehen omaisuuden tarkoituksenmukaisen hoitamisen yleensä huomattavasti paremmin kuin julkinen edunvalvonta, jonka piiriin henkilö päätyy, mikäli hän menettää toimintakykynsä eikä ole antanut etukäteistä määrämuotoista edunvalvontavaltakirjaa.
“Edunvalvontavaltuutuksen nojalla valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Päämiehen taloudellisen aseman ja omaisuuden säilymisen turvaaminen on DVV:n näkökulmasta edunvalvojan tärkein tehtävä.”
Edunvalvonta ilman edunvalvontavaltakirjaa
Mikäli henkilö menettää toimintakykynsä, eikä ole tehnyt edunvalvontavaltakirjaa, hänelle määrätään edunvalvoja. Edunvalvoja voi olla viranomaisen määräämä virkamies, julkinen edunvalvoja, tai päämiehelle läheinen henkilö. Vaikka edunvalvojaksi määrättäisiin päämiehelle läheinen henkilö, hänen tulee noudattaa samoja määräyksiä päämiehen omaisuuden hoitamisesta kuin ulkopuolisenkin edunvalvojan.
Olennaisena eroavaisuutena edunvalvontavaltakirjan nojalla hoidettavaan edunvalvontavaltuutetun tehtävään nähden on, että määrätyn edunvalvojan on tehtävä DVV:lle yksityiskohtainen tilitys hänen hoidettavanaan olevasta päämiehen omaisuudesta vuosittain.
Lisäksi edunvalvojan on pyydettävä DVV:lta lupa tiettyjen päämiehen puolesta tehtävien oikeustoimien toteuttamiseksi. DVV myöntää yleensä luvan, mikäli se on päämiehen edun mukaista. Päämiehen taloudellisen aseman ja omaisuuden säilymisen turvaaminen on DVV:n näkökulmasta edunvalvojan tärkein tehtävä, jolloin omaisuutta ei välttämättä voida hoitaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
On myös olennaista huomata, että julkisessa edunvalvonnassa olevan henkilön omaisuutta ei voi lahjoittaa kenellekään, ei edes hänen lapsilleen. Edunvalvontavaltakirjalla sen sijaan henkilö voi määrätä, että valtuutetulla on oikeus tehdä tiettyjä etukäteen määriteltyjä lahojitustoimia.
Edunvalvontavaltakirjan laatiminen
Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja, jonka pätevyyden edellytykset on määrätty laissa. Edunvalvontavaltakirja on muun muassa tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.
Valtakirjan laatimisessa voit lähteä liikkeelle määrittelemällä tarkoituksesi ja tahtosi, joiden kautta muodostuu valtakirjan sisältö. Edunvalvontavaltakirjan laatimiseksi tulisi pohtia ainakin seuraavia kysymyksiä:
✔ Kenelle haluaisit antaa valtuutuksen hoitaa asioitasi, mikäli et siihen enää itse kykenisi? Valtuutetun tulee olla 18 vuotta täyttänyt.
✔ Kenen haluaisit toimivan ensisijaisen valtuutetun varavaltuutettuna, mikäli ensisijainen valtuutettu tulee tilapäisesti estyneeksi hoitamaan asioitasi sekä toissijaisena valtuutettuna, mikäli ensisijainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, tai tulee pysyvästi estyneeksi?
- Varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu voivat olla sama henkilö. Varavaltuutettuja / toissijaisia valtuutettuja voi olla useampikin kuin yksi henkilö, mutta silloin toimitaan mieluummin niin, että he ovat tietyssä etusijajärjestyksessä vara- / toissijaisia valtuutettuja, jotta vältetään tilanne, jossa päätösten tekemiseen tarvittaisiin kahden tai useamman henkilön yhteinen päätös.
- Lisäksi on hyvä huomioida, että mahdollisissa perheen sisäisissä järjestelyissä voi syntyä esteellisyystilanteita, eikä ensisijainen valtuutettu voi tästä syystä edustaa sinua. Näitä tilanteita varten voi olla hyvä määritellä erillinen ulkopuolinen varavaltuutettu.
✔ Haluatko antaa valtuutuksen kaikkien taloudellisten asioiden osalta, vai haluatko rajata valtuutusta joiltain osin?
✔ Haluatko mahdollistaa omaisuutesi lahjoitukset, mikäli valtuutus tulee voimaan? Jos haluat, lahjoitusten osalta on määrättävä etukäteen lahjoitusten vastaanottajat ja perusteet.
✔ Haluatko antaa henkilökohtaisten asioidesi hoitamisen osalta erityisiä hoitoa koskevia määräyksiä, kuten kotona asumisesta, kivun lievittämisestä, keinotekoisesti elintoimintoja ylläpitävien hoitomuotojen käyttämisestä, saattohoidosta tms.? Nämä määräykset kannattaa sisällyttää myös hoitotahtoon, jonka voi tehdä vapaamuotoisesti Omakanta-palvelun kautta.
✔ Haluatko määrätä valtuutetulle virallista DVV:nn valvontaa, kuten vuositilitysten tekemistä tai luvan pyytämistä joidenkin oikeustoimien tekemiseen? Myös epävirallisen valvonnan määrääminen on mahdollista. Jos valtuutettuna toimii esimerkiksi lapsesi, voidaan valtuutettu velvoittaa antamaan muille sisaruksilleen vuosittain selvitys vanhemman asioiden hoitamisesta, jos sisarukset tällaista erikseen pyytäisivät.
✔ Haluatko määrätä valtuutetulle tehtävän hoitamisesta mahdollisesti määrättävästä palkkiosta? Palkkiosta määrääminen ei ole pakollista, mutta palkkiosta voidaan määrätä.
✔ Haluatko antaa määräyksiä sosiaalisen median tilien sulkemisen varalta?
Varmistaaksesi asianmukaiset dokumentit ja pätevän edunvalvontavaltuutuksen, suosittelemme käyttämään ammattilaista asiakirjojen laadinnassa.
Haluamme olla avuksi!
Jos laadit asiakirjasi itse, suosittelemme vähintään tarkastuttamaan ne ammattilaisilla pätevyyden ja oman tahtosi varmistamiseksi. Meillä on laajaa osaamista yksityishenkilöiden kokonaisvaltaisesta palvelemisesta. Laitetaan yhdessä asiat kuntoon!
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
