Jälleen on se aika vuodesta, kun tilinpäätöksen laadinta alkaa olla ajankohtaista ja on hyvä nostaa esiin verotuksessa tehtävien poistojen kiehtova maailma. Verohallinnolla on vero-ohje Poistot elinkeinoverotuksessa, sillä poistoihin liittyy monia mielenkiintoisia ja kimurantteja kysymyksiä niin verotuksen kuin kirjanpidonkin osalta. Verohallinnon ohjeeseen tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä Verohallinto ottaa kantaa vain verotuksen toimittamiseen eikä ohje siten anna yksiselitteisiä vastausta kaikkiin poistoja koskeviin kysymyksiin.
Poistoista keskusteltaessa ensimmäisenä tulee ratkaista, kenellä on oikeus poistojen tekoon. Lähtökohtaisesti poistot saa tehdä se verovelvollinen, joka verovuoden lopussa omistaa hyödykkeen.
Verotuksessa poistot voidaan vähentää ensimmäistä kertaa sinä verovuonna, jonka aikana hyödyke on otettu käyttöön. Leasing-tilanteissa poisto-oikeus riippuu siitä, pidetäänkö leasingsopimusta vuokranluonteisena vai kaupanluonteisena.
POISTOIHIN LIITTYVÄT KÄSITTEET JA NIIDEN SUHDE TOISIINSA
Kun puhutaan poistoista, tulee toisistaan erottaa kirjanpidossa tehtävät poistot sekä verotuksessa tehtävät poistot.
Hankintameno
Poistot tehdään sekä kirjanpidossa että verotuksessa hyödykkeen hankintamenosta. Hankintamenolla tarkoitetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden välittömien menojen määrää. Tällaisia ovat esimerkiksi ostohinnat, rahdit ja tullit sekä asennuksesta johtuneet menot ja valmistuspalkat sosiaalimenoineen.
Suunnitelman mukaiset poistot
Suunnitelman mukaiset poistot tehdään kirjanpidossa ja niillä tarkoitetaan pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään suunnitelman mukaisesti tilikauden tuloksesta riippumatta.
Verotuksessa tehtävät poistot
Verotuksessa tehtävät poistot perustuvat verolainsäädännössä säädettyihin enimmäisrajoihin, jotka ovat joko prosentti- tai vuosiperusteisia. Verotuksessa ei voida tehdä suurempia poistoja kuin mitä verovelvollinen on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan vähentänyt. Näiden rajojen puitteissa verotuksessa tehtävillä poistoilla voidaan vaikuttaa verovuoden verotettavaan tuloon. Verotuksessa tehdyt poistot vaikuttavat myös yhtiön nettovarallisuuteen, joten aina pelkkä verotettavan tulon suunnittelu ei ole kestävä lähtökohta poistojen suunnittelulle. Verotuksen poistot ovat joko menojäännös- tai tasapoistoja ja lainsäädäntö määrittelee mitä poistomenetelmää tulee kussakin tilanteessa soveltaa. On hyvä muistaa, että kertaalleen valittua poistomenetelmää ei voi myöhemmin vaihtaa, ellei valinta ole perustunut lain virheelliseen soveltamiseen.
Menojäännöspoisto
Menojäännöspoisto on prosenttiperusteinen poisto, jota sovelletaan irtaimeen käyttöomaisuuteen sekä rakennuksiin ja rakennelmiin. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoja käsitellään verotuksen menojäännösjärjestelmän mukaisesti yhtenä kokonaisuutena, kun taas rakennusten ja rakennelmien poistot lasketaan hyödykekohtaisesti, jolloin jokaisella rakennuksella on oma EVL-arvonsa (hankintameno + lisäykset – vähennykset – poistot). Yleisesti ongelmia aiheutuu siitä, että irtainta käyttöomaisuutta ei ole käsitelty verotuksessa yhtenä kokonaisuutena vaan laskettu hyödykekohtaisia kuvitteellisia EVL-arvoja.
Tasapoisto
Tasapoistomenetelmässä hyödykkeen alkuperäinen hankintameno vähennetään sen taloudellisena käyttöaikana yhtä suurin vuosikohtaisin tai verovuosikohtaisin tasapoistoin. Tasapoistomenetelmää sovelletaan pitkävaikutteisiin menoihin sekä väestönsuojiin, ympäristönsuojelua palveleviin hyödykkeisiin, erikseen luovutettavissa oleviin aineettomiin oikeuksiin ja rautateihin, siltoihin, laitureihin, patoihin ja altaisiin. Tasapoistettavien hyödykkeiden kohdalla on tärkeää muistaa, että ne käyttäytyvät eri tavalla, jos verovuoden pituus poikkeaa 12 kuukaudesta. Tällöin pitkävaikutteisista menoista tehdään verovuosikohtainen tasapoisto, kun taas muista tasapoistettavista tehdään vuosikohtainen tasapoisto.
Yhtiön tulee kirjanpidossaan tehdä suunnitelman mukaiset poistot, mutta verotuksessa voidaan vuosittain päättää mikä on yhtiön verotettavan tulon kannalta järkevin tapa tehdä poistot.
Poistoero
Poistoeroa voidaan kirjata kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen, mikäli siihen on verotusperusteinen syy. Tällä verotusperusteisella syyllä tarkoitetaan sitä, että yhteisön verotuksessa halutaan tehdä suuremmat poistot kuin suunnitelman mukaiset poistot tilikaudelta ovat tai, että yhteisö myy käyttöomaisuutta ja sen vuoksi on kirjattava poistoeroa. Poistoeroa muodostuu esimerkiksi,
- kun verovelvollisen suunnitelman mukaiset poistot ovat pienemmät kuin verotuksessa tehtävät poistot tai
- kun myydään irtainta käyttöomaisuutta ja sen myyntihinta on korkeampi kuin kirjanpitoarvo.
Poistoeron lisäys pienentää yhtiön tilinkauden tulosta. Kun myöhemmin verotuksessa tehdään pienemmät poistot kuin kirjanpidossa, aiemmin muodostettua poistoeroa puretaan, jolloin poistoeron vähennys tuloutuu tilinpäätöksellä ja parantaa yhtiön tilikauden tulosta.
Hyllypoisto
Hyllypoistoa muodostuu, kun yhteisön suunnitelman mukaiset poistot ovat suuremmat kuin verotuksessa tehtävät poistot. Hyllypoistot eivät vanhene, joten esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiöllä on vanhoja tappioita hyödyntämättä, on yleensä suositeltavaa hyllyttää verotuksen poistot. Käytännössä kyseessä on sama tilanne kuin poistoeron purussa. Mikäli yhteisön tilinpäätöksellä on aiemmin kerrytetty poistoeroa kyseisestä hyödykkeestä tai hyödykeryhmästä, tulee tätä poistoeroa purkaa ensisijaisesti eikä kerryttää hyllypoistoja. Mikäli näin ei ole tilinpäätöksessä tehty, on yhteisöllä veroilmoituksen valmistelun vaiheessa edessään niin sanottu pakotettu poistojen hyllytys. Tämä tulisi kuitenkin myöhemmin huomioida yhteisön käyttöomaisuuskirjanpidossa, jotta ei päädytä esimerkiksi tilanteeseen, jossa irtaimesta käyttöomaisuudesta on sekä positiivista poistoeroa että hyllypoistoa.
Negatiivinen poistoero = hyllypoisto
Epäsuora tuloutus
Epäsuora tuloutus on käsite, joka liittyy irtaimen käyttöomaisuuden myyntiin. Verotuksessa menojäännös pienenee myyntihinnan verran ja siten myynnistä realisoitunut myyntivoitto- tai tappio tuloutuu verotuksessa epäsuorasti pienempien tai suurempien poistojen kautta. Tällöin myyntivoitto on lähtökohtaisesti verovapaata tuloa ja puolestaan myyntitappio vähennyskelvotonta menoa. Käyttöomaisuuden myyntitilanteissa kohdataan yleisimmin haasteita, kun epäselvyyttä liittyy esimerkiksi siihen, mikä summa tulee verotuksessa vähentää ja miten se vaikuttaa poistoeroon.
Mikäli yhteisöllä on irtaimesta käyttöomaisuudesta taseella positiivista poistoeroa sekä hyllypoistoja, on erittäin todennäköistä, että tilinpäätös on virheellinen.
Lisäpoisto
Lisäpoistossa on kyse siitä, että omaisuuden poistamaton hankintameno voi verovuoden poistojen vähentämisen jälkeenkin ylittää omaisuuden käyvän arvon. Tietyin edellytyksin tällöin on elinkeinoverolain mukaan mahdollista tehdä lisäpoisto verotuksessa. Lisäpoistoa ei kuitenkaan tule sekoittaa koneiden ja laitteiden korotettuihin poistoihin, jotka saa tehdä vuosien 2020-2025 aikana uutena käyttöön otetuista koneista, kalustosta sekä muusta niihin verrattavasti irtaimesta käyttöomaisuudesta. On tärkeä huomioida, että korotettuja poistoja ei voida tehdä esimerkiksi rakennuksista. Korotetun poiston maksimimäärä on 50 %. Kuten muidenkin poistojen osalta niin myös tuplapoiston edellytyksenä on, että vastaava poisto on vähennetty kuluna myös kirjanpidossa. Korotettujen poistojen tekemistä ei tarvitse aloittaa koneen tai laitteen hankintavuonna vaan riittää, että hyödyke on käyttöönotettu vuosien 2020-2025 aikana ja korotetut poistot tehdään vuosien 2020-2025 aikana.
Korotetun poiston kohteena oleva kone tai laite, muodostaa erillisen poistokohteen lain soveltamisvuosien ajan eli vuosina 2020-2025. Mikäli tällainen kone tai laite myydään tai menetetään, käsitellään se verotuksessa erillään muun irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöksestä. Eli toisin sanoen siihen sovelletaan suoraa tuloutusta epäsuoran tuloutuksen sijaan. Tästä syystä suosituksemme on, että lain puitteissa korotetuilla poistoilla poistettavia käyttöomaisuuseriä seurataan poistokauden ajan erillisseurannalla.
YLEISIMMÄT ONGELMATILANTEET
Yleisimmät ongelmatilanteet poistojen osalta liittyvät hyödykkeiden myynteihin, yritysjärjestelytilanteisiin sekä poistoeron ja hyllypoiston yhtäaikaiseen olemassaoloon. Yleisimmin näiltä ongelmilta vältyttäisiin sillä, että jo tilinpäätösvaiheessa kiinnitettäisiin huomiota myös verotuksessa tehtäviin poistoihin. Useimmiten ongelmatilanteissa yhteisön verotettava tulo on oikein ja virhe on tilinpäätöksessä, kun poistoeron käsittelyyn liittyvät kirjaukset eivät ole johdonmukaisia. Yleispätevänä muistisääntönä toimii seuraava kaava, joka olisi hyvä aina täsmäyttää, kun laaditaan tilinpäätöstä.
Kirjanpidon menojäännös – poistoero = verotuksen menojäännös
Mikäli veroilmoituksella tehtyjä verotuksen poistoja halutaan muuttaa, on tämä mahdollista ennen verotuksen päättymistä tai verotuksen päättymisen jälkeen, mikäli kyse on ollut ilmeisestä erehdyksestä tai virheestä. Tämän vuoksi olisi erittäin tärkeää käydä poistoihin liittyvä asiat hyvissä ajoin läpi, jotta vältytään turhilta veronmaksuilta.
YRITYKSIÄ KOSKEVA MUISTILISTA
Yhteisön hankkiessa hyödykkeitä tulee määrittää:
✔ Mitkä menot aktivoidaan hankintamenoon?
✔ Mikä on oikea poistotapa verotuksessa, sillä tätä ei voida myöhemmin enää muuttaa.
Tilinpäätöstä laadittaessa, tulisi pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä:
✔ Mikä on suunnitelman mukaisten poistojen suhde verotuksessa tehtäviin poistoihin?
✔ Tuleeko tilinpäätöksen kirjata poistoeron muutosta?
✔ Onko tilikauden aikana myyty käyttöomaisuutta?
✔ Miten myyntivoitot ja -tappiot käsitellään kirjanpidossa?
✔ Onko yhtiöllä vahvistettuja tappioita?
✔ Mikä vaikutus verotuksen poistoilla on yhtiön nettovarallisuuteen?
✔ Miten poistot vaikuttavat jaettavan konserniavustuksen määrään?
✔ Mikä on poistojen vaikutus korkomenojen vähennyskelpoisuuteen?
Mikäli edellä olevista kysymyksistä jonkin osalta vastaus ei ole selvä, suosittelemme keskustelua asiantuntijan kanssa.
Haluamme olla avuksi!
Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yhteisöjen verotuksen ja tilinpäätössuunnittelun eri osa-alueilta. Avustamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
