Taloudellisen työnantajan käsite Ruotsissa vuodesta 2021 – Suomeen vuoden 2022 alusta alkaen

24.8.2021 | Johannes Mäki, Suvi Vänskä, Jaakko Niskala

Taloudellisen työnantajan käsite Ruotsissa vuodesta 2021 – SUOMEEN VUODEN 2022 ALUSTA ALKAEN

Vuoden 2021 alussa Ruotsissa tuli voimaan uudet tuloverolain (1991/586, Lag om särskild inkomstskatt för utomlands bosatta) säännökset liittyen taloudellisen työnantajan käsitteeseen.

Lakimuutoksella on vaikutusta Ruotsissa työskentelevien suomalaisten työmatkalaisten ja siellä työkomennuksella olevien henkilöiden verotukseen.

Katso videolta tiivistemä Ruotsiin voimaantulleista muutoksista. 

Taloudellisen työnantajan käsite pähkinänkuoressa:

• työnantajana pidetään sitä tahoa, jonka johdon ja valvonnan alaisena työntekijä suorittaa työpanoksensa – riippumatta siitä, kenen kanssa työntekijä on solminut työsopimuksen ja mistä työntekijän palkka on maksettu.

Verovelvollisuutta arvioitaessa merkitystä on siten sillä, ketä henkilön työpanos tosiasiassa hyödyntää.

Taloudellisen työnantajan tilannetta arvioitaessa tarkastellaan työntekijän työskentelypäivien määrää Ruotsissa:

• suomalaisyrityksen työntekijän maksimissaan 15 päivän yhtäjaksoinen työskentely Ruotsissa ei johda verovelvollisuuteen. Tämä poikkeus on sovellettavissa vain silloin, kun työntekijän yhteenlasketut työskentelypäivät Ruotsissa kalenterivuoden aikana ovat maksimissaan 45 päivää (Ruotsin tuloverolain 6 b §).

Muutoksella on merkitystä myös suomalaisen työnantajan osalta, kun tälle voi muodostua Ruotsissa em. säännöksen perusteella velvollisuus

• rekisteröityä Ruotsin työnantajarekisteriin,
• raportoida Ruotsissa tehdystä työstä maksettu palkka Ruotsissa ja
• toimittaa ennakonpidätys Ruotsiin, kun työntekijän palkka on Ruotsissa veronalaista.

Niin sanottu 183-päivän sääntö ei rajoita edellä mainitun taloudellisen työnantajan -tilanteen mukaista työskentelyn verotusta.

Miten suomalaisyritykset voivat varautua muutokseen?

• Varmistamalla uuden lain vaikutus omaan toimintaan ammattilaisilta
• Aktiivisesti seuraamalla työntekijöidensä Ruotsin työmatkapäiviä
• Varautumalla mahdollisiin rekisteröinteihin sekä raportoimaan suomalaistyöntekijän Ruotsissa veronalainen palkka ja toimittamalla ennakonpidätys Ruotsiin

VASTAAVA MUUTOS TULOSSA SUOMEEN 1.1.2022 ALKAEN

Keväällä 2021 myös Suomessa on aloitettu lainvalmistelutyö taloudellisen työnantajan käsitteen lisäämiseksi lainsäädäntöön.

Muutoksella laajennettaisiin Suomen verotusoikeutta ulkomailta Suomeen työskentelemään tulevalle työntekijälle maksettavaan palkkaan, kun työntekijä työskentelee täällä sijaitsevalle taloudelliselle työnantajalle. 

”Taloudellinen työnantaja on yhtiö, jonka johdon ja valvonnan alaisena työntekijä suorittaa työpanoksensa, vaikka muodollinen työnantaja tai palkanmaksaja olisi eri yhtiö. Taloudellinen työantaja voi syntyä kahden täysin toistaan riippumattoman yhtiön välillä taikka konsernin sisällä.”

Katso videolta tiivistelmä muutoksesta tai lue teksti kokonaisuudessaan alta.

LAKIMUUTOSTEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ JA MERKITYS

Hallituksen esitysluonnos (HE) tuloverolain (1535/1992, TVL) ja eräiden muiden lakien muuttamisesta taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönottamiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella.

Lakipaketin esittelyviikko on syyskuun puolessa välissä ja lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2022 alussa.

HE-luonnoksen perusteella TVL 10 §:n 1 momentin 4 c kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomesta saaduksi rajoitetusti verovelvollisen tuloksi katsottaisiin muun ohessa:

palkkatulo, joka on saatu ulkomaiselta työnantajalta Suomessa tehdystä työstä silloin, kun ulkomaisen työnantajan palveluksessa oleva työntekijä työskentelee täällä olevalle työn teettäjälle siten, että työsuoritusta on pidettävä erottamattomana osana työn teettäjän Suomessa harjoittamaa toimintaa työn teettäjän työnjohdon ja valvonnan alaisuudessa.

Samalla ennakkoperintälakiin (1118/1996, EPL) ehdotetaan sisällytettäväksi taloudellisen työnantajan käsite:

Taloudellisella työnantajalla tarkoitetaan työn teettäjää, jolle ulkomaisen työnantajan palveluksessa oleva työntekijä työskentelee siten, että työsuoritusta on pidettävä erottamattomana osana työn teettäjän Suomessa harjoittamaa toimintaa työn teettäjän työnjohdon ja valvonnan alaisuudessa.

Taloudellisen työnantajan velvoitteet määräytyisivät jatkossa muutettavan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) 17 §:n 7 momentin sivullisen yleisen tiedonantovelvollisuussäännöksen mukaisesti.

Lisäksi ulkomaisen työnantajan tiedonantovelvollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi myös suomalaisella aluksella toimessa olevan henkilön työskentelystä saatuun tuloon (TVL 13 §).

Uusia taloudellisen työnantajan säännöksiä on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa.

NYKYTILANTEEN ARVIOINTI

Suomessa nykyisin voimassa olevan TVL:n 10 §:n 1 momentin 4 c kohdan mukaan veronalaiseksi on säädetty ulkomailta Suomeen vuokratun työntekijän Suomessa tekemästä työstä saama palkkatulo.

Nykyinen lainsäännös on siis rajattu koskemaan nimenomaan vuokrattuja työntekijöitä. Sen nojalla Suomella on oikeus verottaa ulkomaiselle vuokratyöntekijälle maksettua palkkatuloa, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa tehtyyn verosopimukseen sisältyy niin kutsuttu vuokratyösäännös.

Näistä ns. vuokratyömaita ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua, Viro, Moldova, Georgia, Valko-Venäjä, Mansaari, Guernsey, Bermuda, Jersey, Puola, Kazakstan, Cayman saaret, Turkki, Kypros, Tadzhikistan, Saksa, Turkmenistan ja Espanja.

Tilastojen valossa Suomeen työntekijöitä lähettävän yrityksen kotimaa oli vuonna 2020 pääasiassa Viro, Saksa, Puola, Liettua, Ruotsi sekä Latvia.

Lakimuutoksen myötä Suomi voisi verosopimuksissaan käyttää OECD:n malliverosopimuksen mukaista 15 artiklaa, eikä esim. vuokratyötä koskevia erityismääräyksiä enää tarvitsisi neuvotella erikseen.

Jatkossa Suomi voisi verottaa Suomeen tulevia työntekijöitä, tulivatpa he mistä valtiosta tahansa.

Nk. mekaanikkosääntö ei jatkossa rajoittaisi Suomen verotusoikeutta taloudellisen työnantajan tilanteissa. Mekaanikkosäännön mukaan toisessa verosopimusvaltiossa tehdystä työstä verotetaan vain työntekijän asuinvaltiossa, jos:

• työntekijä oleskelee työskentelyvaltiossa yhdessä jaksossa, tai useassa jaksossa yhteensä, enintään 183 päivää kalenterivuoden, verovuoden tai 12 perättäisen kuukauden aikana
• työnantaja, joka suorittaa hyvityksen tai jonka puolesta se suoritetaan, ei asu työskentelyvaltiossa ja
• hyvityksellä ei rasiteta menona työnantajan työskentelyvaltiossa olevaa kiinteää toimipaikkaa.

ULKOMAISEN TYÖANTAJAN VELVOLLISUUDET VUODEN 2022 ALUSTA

HE-luonnoksen perusteella vuoden 2022 alusta ulkomaisen työnantajan olisi toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot vuokratun työntekijän (TVL 10 §:n 4 c) sekä suomalaisella aluksella toimessa olevan henkilön (TVL 13 §) työskentelyn

• arvioidusta kestosta
• työn teettäjästä sekä
• tiedot maksetusta palkasta (VML:n 15 §:n 1), jos kansainvälinen sopimus ei estä veron perimistä työntekijän palkasta.

Lisäksi EPL 14 a §:ssä tarkoitetun taloudellisen työnantajan olisi toimitettava Verohallinnolle verotusta varten

• tarpeelliset tiedot työntekijän ulkomaisesta työnantajasta
• tieto yrityksen edustajasta.

Tiedot olisi toimitettava sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä, jonka aikana yrityksen ensimmäinen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjälle Suomessa. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus tulisi kohdistumaan tulorekisteriin ilmoitettavaan tietoon.

Lopulliset lainsäädäntömuutokset sekä ulkomaisia työnantajia koskevat velvollisuudet tarkentuvat lausuntokierroksen palautteiden sekä eduskuntakäsittelyn myötä.

YRITYKSIÄ KOSKEVA MUISTILISTA

Vaikka ehdotetut lakimuutokset ovat vasta luonnosvaiheessa, on suomalaisissa yrityksissä jo nyt järkevä tarkastella ja kartoittaa seuraavia asioita:

✔ Onko yrityksellä ulkomailta Suomeen tulevia työntekijöitä esimerkiksi aliurakointien ja palveluiden muodossa?

✔ Harjoittaako konserni sisäisiä siirtoja ja siirtyykö näissä tilanteissa yleensä työntekijöitä Suomeen?

KESKEISIÄ SUOMALAISYRITYKSIÄ KOSKEVIA TILANTEITA

Seuraavissa esimerkkitilanteissa on suomalaisyritysten syytä selvittää etukäteen taloudellisen työnantajan käsitteen vaikutus toimeksianto/työvoiman luovutustilanteissa:

• Suomalainen yritys ulkoistaa työtehtävän toiselle erilliselle ja riippumattomalle ulkomaiselle yritykselle pitkällä tähtäimellä (ulkoistaminen/sopimusvalmistaja).
  • Suomalaisyritys ei tuota palvelua tai valmista tuotetta itse, vaan siirtää palvelun tuottamisen tai tuotteen valmistamisen toiselle erilliselle ja riippumattomalle yritykselle.
• Suomalainen rakennusalan yritys vastaa Suomessa rakennusprojektista, ja hankkii ulkomaisen rakennusyrityksen insinöörin neuvonantajaksi ja valvojaksi tietyksi ajaksi (insinöörityöt).
• Suomalainen vihannes/marjakasvattamo hankkii ulkomaiselta yritykseltä ulkomaisia työntekijöitä poimijoiksi Suomeen kausiluontoisesti.
• Suomalainen IT-yritys hankkii tilapäistarpeeseen työntekijöitä ulkomaisesta IT-yrityksestä tietojärjestelmän ylläpito- ja tukitehtäviin.
• Ulkomaisen yrityksen A työntekijä lähetetään tietyksi ajanjaksoksi samaan konserniin kuuluvaan suomalaiseen yritykseen B seuraamaan A:n konsernille kehittämän konsernin sisäisen strategian toteutumista (asiantuntijan lähettäminen).
• Ulkomaisen yrityksen A työntekijä lähetetään samaan konserniin kuuluvaan suomalaiseen yritykseen B. A vastaa konsernissa esim. henkilöstöasioista, sisäisestä viestinnästä, strategisesta johtamisesta (konsernin sisäinen palvelu).

Voimmeko olla jotenkin avuksi?

Alder & Soundilla on kokonaisvaltaista osaamista mm. työvoiman luovuttamisen, ulkomaalaisten työntekijöiden verokohtelun, tuloverotuksen ja yritysjuridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä asiakaslähtöisesti löytämään yrityksen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön. Keskustelemme mielellämme lisää tarjoamistamme palveluista yrityksesi kannalta.

Suvilla on laajamittainen kokemus kotimaisten sekä kansainvälisten yritysten ja myös yksityishenkilöiden vero- ja lakiasioiden neuvonnasta. Lisäksi hän on julkaissut monia kirjoituksia alan julkaisuissa. Hän työskentelee asiantuntijana ja osakkaana vero- ja lakipalveluissamme (Tax & Legal Services).

Jaakko työskentelee asiantuntijana A&S:n vero- ja lakipalveluissa (Tax & Legal Services), erikoistuen kotimaisten yhtiöiden kansainvälistymiseen ja etabloitumiseen liittyviin verokysymyksiin sekä kansainvälisiin projektitoimituksiin.

Johannes työskentelee asiantuntijana A&S:n vero- ja lakipalveluissa (Tax & Legal Services), erikoistuen kansainvälisten toimijoiden knowledge management -tarpeisiin, operatiivisiin järjestelyihin sekä rajat ylittäviin vero- ja yhtiöoikeudellisiin tilanteisiin.