15.5.2020 | Bettina Miettinen

Trusti – uhka vai mahdollisuus Suomen lahja- ja perintöverotuksen näkökulmasta

Trusti käsitteenä ei ole kovinkaan tuttu Suomessa. Trusti on peräisin angloamerikkalaisesta common law -oikeusjärjestelmästä, jossa se tunnetaan omistusjärjestelynä pitäen sisällään kahden osapuolen omistuksen kuitenkin niin, ettei kyse ole yhteisomistuksesta.

Trustit aiheuttavat tulkinnanvaraisuutta ja haasteita muun muassa Suomen lahja- ja perintöverotusta toimitettaessa, etenkin verovelvollisuuden alkamisajankohdan suhteen.

Mikä on trusti?

Trusti omistusjärjestelynä pitää sisällään kolme osapuolta, jotka ovat settlor, trustee ja beneficiary. Nämä voivat olla yksityis- tai oikeushenkilöitä. Rajoituksena kuitenkin on, että mikäli on vain yksi trustee ei hän voi tällöin olla myös beneficiary.

Yksinkertaistettuna trusti toimii siten, että trustin asettaja (settlor) siirtää omaisuutta omaisuuden hoitajalle (trustee), joka huolehtii ja pitää sitä hallussaan edunsaajan (beneficiary) lukuun. Trusti voi olla esimerkiksi testamenttiin perustuva järjestely.

Trustien lahja- ja perintöverotus

Yleisesti Suomessa velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa perinnönjättäjän kuolemasta. Ratkaiseva ajankohta on siten henkilön kuolinpäivä. Edelleen perintö- ja lahjaverolain (PerVL 12.7.1940/378) 20 §:ssä todetaan, että velvollisuus suorittaa lahjaveroa alkaa, kun lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa. Milloin alaikäinen on vanhemmiltaan saanut veronalaisen lahjan, katsotaan verovelvollisuuden alkavan silloin, kun lahjoitus on tehty.

Trustien ongelmana voidaan kuitenkin perintöverotuksen kannalta pitää sitä, milloin omaisuuden voidaan katsoa siirtyneen tosiasiallisesti perinnönsaajalle. Onko se silloin kuin trusti asetettiin vai silloin kuin trustin edunvalvoja jakaa trustiin määrättyä omaisuutta sen edunsaajille?

Jokainen trusti on omalaatuinen kokonaisuus eikä näin ollen voida sanoa yhtä oikeaa käytäntöä. Jokainen tapaus täytyy arvioida erikseen ja tarkastaa huolellisesti trustin perustamisasiakirjoista trustin tarkoitus sekä siinä muut ilmenevät määräykset ja rajoitukset.

Kuten edellä on todettu, omaisuuden hoitaja, eli trustee, ei ole se taho, kenelle trustissa määrättävä omaisuus on menevä, vaan hänen tehtävänsä on ainoastaan huolehtia siitä. Tosiasiallisia trustiomaisuuden edunsaajia ovat trustissa määrätyt edunsaajat eli beneficiaryt. Kuten Tuulikki Mikkolakin on artikkelissaan¹ ”Trust-instituutio: Lainvalintaan ja tunnustamiseen liittyviä näkökohtia” todennut, voidaan perintöverotuksessa näissä tapauksissa, joissa saadaan trusti-järjestelyn kautta omaisuutta, normaalisti lähteä siitä, että trustiomaisuuden asiallinen omistusoikeus on siirtynyt trustin edunsaajille. Myös Verohallinto on linjannut ohjeessaan ”Perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa²”, että verovelvollisia trustiin siirretystä omaisuudesta ovat siten yleensä trustin edunsaajat, kun trustista saadaan omaisuutta.

Oikeuskäytäntöä Suomessa

Vaikkakin Suomen oikeusjärjestelmä ei tunne trusteja, niin meillä on kuitenkin jopa kaksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO:2013:51 ja KHO:2017:149, koskien Suomessa asuvan trust-edunsaajan verotusta.

Juurikin ratkaisussa KHO:2013:51 painotettiin sitä, ettei itse edunsaajalla ollut omistajalle Suomen oikeuden mukaan kuuluvia oikeuksia trustiomaisuuden hallinnassa. Näin ollen edunsaajan voitiin katsoa saavuttaneen omistajan aseman ja lahjaverovelvollisuuden alkavan perintö- ja lahjaverolain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla vasta, kun varojen luovutus trustista A:lle oli tosiasiallisesti tapahtunut ja hän oli saanut varallisuuden haltuunsa ja määräysvaltaansa.

Vastaavasti ratkaisussa KHO:2017:149 todettiin myös, että edunsaajan ei katsottu saaneen lahjaa haltuunsa perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitetulla tavalla vielä trustin perustamishetkellä, vaan tämä tapahtui vasta siinä vaiheessa, kun hän sai varallisuuden trustista tosiasiallisesti haltuunsa.

Pähkinänkuoressa

Jokainen trusti pitää arvioida omana kokonaisuutena ja arvioida sen yksityiskohtaiset juridiset sekä verotukselliset vaikutukset asianosaisiin. Karkeasti voidaan kuitenkin todeta, että Suomen lainsäädännön mukaan edunsaajan lahja- ja perintöverovelvollisuudet syntyvät vasta, kun edunsaaja saa varallisuuden trustista tosiasiallisesti haltuunsa.

¹ Tuulikki Mikkola, Trust-instituutio: Lainvalintaan ja tunnustamiseen liittyviä näkökohtia, s. 19, Artikkelit 22.3.2002.
² Perintö- ja lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa (25.9.2015, Diaarinumero A118/200/2015).

Haluamme olla avuksi!

Avustamme yllämainituissa aihealueella kuin myös muissakin perintöjen ja lahjojen verotuksellisissa ja juridisissa kysymyksissä. Alder & Soundilla on kokonaisvaltainen osaaminen verotuksen eri osa-alueilta. Keskustelemme mielellämme lisää verosuunnittelusta ja kansainvälisistä tilanteista juuri yrityksesi kannalta. Lue lisää palveluistamme.