Blogi

Whistleblow-direktiivi tulee, onko yrityksesi siihen valmis?

EtusivuBlogiWhistleblow-direktiivi tulee, onko yrityksesi siihen valmis?

1.2.2021 | Johannes Mäki

Whistleblow-direktiivi tulee, onko yrityksesi siihen valmis?

Whistleblow-direktiivin, eli ilmoittajadirektiivin (EU)2019/1937 yksiselitteisenä tavoitteena on suojella henkilöitä, jotka ilmoittavat työpaikallaan huomaamistaan direktiivissä mainituista laittomista toimista, lain väärinkäytöstä sekä rikkomuksista. Ilmoittajadirektiivillä luodaan koko EU-alueelle yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset direktiivissä säänneltyjen rikkomusten ja unionin oikeuksien väärinkäytösten ilmoittajien suojelulle. Direktiivin taustalla on ajatus, että usein yrityksen työntekijät tietävät parhaiten niin hyvistä, huonoista kuin laittomistakin toimintatavoista.

Ilmoittajadirektiivi tuo tietyn henkilömäärän työllistävien ja tietyn toimialan yrityksille uusia prosessuaalisia velvoitteita, joiden sisältö tarkentuu vasta direktiivin kansallisen täytäntöönpanotoimien myötä.

Lisäksi direktiivi asettaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden turvaamiseksi erilaisia suojelutoimia, kunhan ilmoitus on tehty direktiivin määräämällä tavalla eikä se ole täysin perusteeton.

SUOMEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOPROSESSI

Ilmoittajadirektiiviä ei ole vielä saatettu Suomessa voimaan, eikä se siten vielä velvoita yrityksiä toimiin. Sitä koskevan Hallituksen esityksen suunniteltu esittelyviikko on vasta elokuun lopulla. Vielä ei siis ole tiedossa, millä toimin ilmoittajadirektiivi tullaan Suomessa toteuttamaan.

Ilmoittajadirektiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava voimaan viimeistään 17. joulukuuta 2021.

Direktiivin lainsäädäntömuutosten arviointi on kesken Oikeusministeriön työryhmässä, joka arvioi mm., onko Suomessa tarpeellista säätää ilmoittajien suojelusta erillinen laki, tulisiko kansallisen soveltamisalan olla laajempi kuin direktiivissä mainittu vähimmäistaso ja mille viranomaiselle direktiivin velvoittamat ulkoiset ilmoitukset tehtäisiin. Lisäksi TEM:n johdolla toimiva alatyöryhmä valmistelee parhaillaan työoikeuteen ja työelämään liittyviä säännösehdotuksia.

MIKSI DIREKTIIVIÄ TARVITAAN?

Euroopan komissio perusteli ilmoittajadirektiivin tarvetta sillä, että korruptiota, petoksia, ammattitoimintaan liittyvää huolimattomuutta sekä laiminlyöntejä voi tapahtua missä tahansa yksityisessä tai julkisessa organisaatiossa. Ilmoittajia ei EU-jäsenmaissa ole suojeltu yhtenevästi taikka riittävästi. Komission teettämän arvion mukaan koko EU:n mittakaavassa menetetään pelkästään julkisten hankintoja koskevien väärinkäytösten osalta vuosittain yhteensä 5,8–9,6 miljardia euroa.

Toisen selvityksen mukaan selkeä enemmistö eurooppalaisista jättää ilmoittamatta kokemastaan tai todistamastaan korruptiosta.

VAIKUTUS YRITYKSIIN

Ilmoittajadirektiivin mukainen yrityksen sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön kaikissa tietyn kokoluokan ja toimialan yrityksissä. Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, ja ellei Suomessa päätetä kansallisesti säätää asiasta tiukemmin, ilmoittajadirektiivin vaatimukset eivät koske alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

17.12.2021 alkaen direktiivin asettamat vaatimukset koskevat kaikkia vähintään 250 työntekijän yrityksiä. Lisäksi vaatimus koskee kaiken kokoluokan rahoituspalvelujen ja rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvia toimijoita.

Siirtymäsäännöksen umpeuduttua 17.12.2023 yrityksen sisäinen ilmoituskanava on oltava käytössä myös 50–249 työntekijän yrityksissä. Näiden lisäksi direktiivin vaatimukset koskevat tietyin poikkeuksin myös koko valtionhallintoa, alue- ja maakuntahallintoa, kuntia ja julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä.

Ilmoittajadirektiivi ei koske kaikkia yrityksiä eikä kaikkia yritysten toimialoja.

Ilmoittajadirektiivi koskee vain tietyillä toimialoilla tapahtuvista väärinkäytöksistä, rikkomuksista ja laittomista toimista ilmoittamista. Näitä toimialoja ovat esimerkiksi:

  • finanssialan yritykset ja rahanpesun estämisestä annetun lain mukaiset ilmoitusvelvolliset
  • yhteisöverosääntely ja järjestelyt, joiden tarkoituksena on saada yhteisöverolainsäädännön vastaista veroetua
  • kilpailuoikeus ja valtiontukisääntely
  • julkiset hankinnat
  • liikenneturvallisuus
  • kuluttajansuoja
  • potilaan oikeudet ja yksityisyys sekä
  • henkilötietojen suoja.

YRITYKSIIN KOHDISTUVAT VELVOITTEET

1. Yrityksen sisäinen ilmoituskanava

Yritysten tulee luoda toimenpiteet ja järjestelmät, jolla kirjataan direktiiviä koskevat ilmoitukset anonyymisti ja luottamuksellisesti. Ilmoituskanavien toiminnasta on yrityksissä vastattava joko sisäisesti tätä varten nimetty henkilö tai yksikkö (kuten Compliance -yksikkö) tai ulkoisesti kolmas osapuoli.  Yritykset, jotka työllistävät 50–249 työntekijää resurssit voidaan hankkia direktiivin mukaan myös keskitetysti muiden organisaatioiden kanssa.

2. Vastaanottoilmoitus ja palaute

Yrityksen on annettava ilmoittajalle vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Palaute on annettava enintään kolme kuukautta vastaanottoilmoituksen toimittamisesta. Palautteessa on kerrottava ilmoittajalle hänen ilmoituksensa perusteella suunnitelluista tai toteutetuista jatkotoimista sekä tällaisten jatkotoimien perusteista.

3. Rajoitusten kielto ja luottamuksellisuus

Yritykset eivät voi rajoittaa ilmoittajan oikeuksia sopimuksin, eikä ilmoittajan henkilöllisyyttä saa paljastaa ilman henkilön nimenomaista suostumusta muille kuin ilmoitusten vastaanottamisen tai ilmoitusten perusteella toteutettavien jatkotoimien toteuttamisen osalta valtuutetuille henkilöstön jäsenille.

4. Vastatoimien kielto

Yritys ei saa kohdistaa ilmoittajaan suoria eikä epäsuoria vastatoimia eikä niillä uhkaamista. Vastatoimien kielto kattaa minkä tahansa työn yhteydessä tapahtunutta suoraa tai välillistä tekoa tai laiminlyöntiä, jonka syynä on sisäinen tai ulkoinen ilmoittaminen tai tietojen julkistaminen ja joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ilmoittavalle henkilölle perusteetonta haittaa.

KETÄ DIREKTIIVILLÄ SUOJELLAAN?

Ilmoittajadirektiivi suojelee ketä tahansa henkilöä, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee väärinkäytöksiä, korruptiota tai yleisen edun vastaista toimintaa direktiivissä määritellyillä unionioikeuden aloilla, ja ilmoittaa asiasta joko organisaation sisällä, sen ulkopuolelle taikka julkisuuteen.

Ilmoittaja voi olla yrityksen nykyinen tai entinen työntekijä, harjoittelija, vapaaehtoistyöntekijä, osakkeenomistaja, työnhakija tai yrityksen muiden toimeksisaajien, alihankkijoiden ja tavarantoimittajien valvonnassa ja johdolla oleva henkilö. Direktiivi suojelee myös ilmoittajan työtovereita, sukulaisia sekä häneen yhteyksissä muutoin olevia henkilöitä.

MITEN ILMOITUS TULEE TEHDÄ?

Ilmoittajadirektiivissä asetetaan kolme eri tapaa ilmoituksen tekemiseen: sisäinen ilmoituskanava, ulkoinen ilmoituskanava ja tietojen julkistaminen.

  • Sisäinen ilmoituskanava: ensisijainen ja yrityksen sisäinen, luottamuksellinen ilmoituskanava
  • Ulkoinen ilmoituskanava: viranomaisen ylläpitämä ilmoituskanava
  • Tietojen julkistaminen: vasta viimekätinen keino, mikäli sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava ei tuota tulosta tai on kyse hätätilanteesta taikka välittömästä ja ilmeisestä vaarasta.

Ilmoitus on tehtävä direktiivin säätämiä ilmoituskanavia käyttäen, jotta ilmoittaja saa suojelua. Ilmoittajadirektiivi ei myöskään suojele henkilöä, jonka ilmoitus sisältää jo kokonaisuudessaan julkistettuja tietoja, perusteettomia huhuja, kuulopuheita taikka on muuten vailla konkreettista näyttöä.

MITEN ILMOITTAJIA SUOJELLAAN?

Ilmoitusdirektiivi asettaa useita suojelutoimenpiteitä. Ilmoittavaa henkilön henkilöllisyyttä tai sen päättelemistä koskevaa epäsuoraa tietoa ei saa ilmaista ilman kyseisen henkilön nimenomaista suostumusta. Lisäksi kaikki vastaanotetut ilmoitukset on kirjattava tiedon luottamuksellisuutta rikkomatta.

Suomessa on ilmoittajadirektiivin myötä toteutettava toimenpiteitä, joilla estetään kaikenlaiset vastatoimet tai niillä uhkailu ilmoittajia kohtaan.

Vastatoimilla tarkoitetaan mm. suojelua saavien erottamista, lomauttamista, siirtämistä alempiin työtehtäviin, työtehtävien vaihtamista, syrjintää, kielteisen työsuorituksen arviointia, lääkärin hoitoon ohjaamista sekä muunlaista pakottamista, pelottelua ja ahdistelua taikka epäoikeudenmukaista kohtelua.

Viranomaisen on lisäksi tarjottava ilmoittajille maksuttomia tukitoimenpiteitä, kuten tiedotusta ja neuvontaa, oikeusapua sekä psykologista tukea.

SEURAAMUKSET DIREKTIIVIN SÄÄNTÖJEN RIKKOMISESTA

Kansallisesti Suomella on lisäksi velvoite säätää varoittavia seuraamuksia sellaisia yrityksiä tai henkilöitä kohtaan, jotka estävät tai yrittävät estää ilmoittamisen, toteuttavat vastatoimia ilmoittajia vastaan tai rikkovat vaatimusta pitää saamansa ilmoitus tai ilmoittajaa koskeva tieto luottamuksellisena.

Vielä ei ole tiedossa, millaisia seuraamuksia Suomessa tullaan ilmoittajadirektiivin osalta säätämään.

KESKEISET YRITYKSIÄ KOSKEVAT VAIKUTUKSET

  • Legal Compliance -yksikön ajantasaistaminen taikka direktiivin mukaisen ilmoituskanavan ostaminen ulkoiselta palveluntarjoajalta.
  • Vuonna 2021 velvoitteet tulevat koskemaan tiettyjen toimialojen vähintään 250 työntekijän yrityksiä. Soveltuu kaikenkokoisiin rahoituspalveluyrityksiin.
  • Väärinkäytösten estäminen ja havaitseminen mahdollisimman nopeasti on yritysten edun mukaista taloudellisten menetysten ja toisaalta organisaation maineen kannalta.

 

Voimmeko olla jotenkin avuksi?

Alder & Soundilla on kokonaisvaltaista osaamista yritysjuridiikan ja verotuksen eri osa-alueilta. Asiantuntijamme avustavat yhtiöoikeudellisissa sekä verotuksellisissa kysymyksissä ja auttavat löytämään juuri yrityksenne kannalta parhaat ratkaisut. Lue lisää palveluistamme.


Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana A&S:n vero- ja lakipalveluissa (Tax & Legal Services), erikoistuen kansainvälisten toimijoiden knowledge management -tarpeisiin, operatiivisiin järjestelyihin sekä rajat ylittäviin vero- ja yhtiöoikeudellisiin tilanteisiin.

Johanna Kannisto

Partner
Head of Tax & Legal Services

Johannes Mäki

Knowledge Manager Trainee
Tax & Legal Services

Jaa tämä Somessa:

Tilaa A&S-uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme saat hyödyllistä tietoa ajankohtaisista aiheista ja tapahtumakutsumme suoraan sähköpostiisi.

Kerättyjä tunnistetietoja käytetään ainoastaan viestinnällisiin tarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa tilausasetuksia tai peruuttaa uutiskirjeen.