Our Blog

EUT ANTOI SUOMEA JA SICAV-RAHASTOJEN VEROTUSTA KOSKEVAN ENNAKKORATKAISUN

HomeOur BlogEUT ANTOI SUOMEA JA SICAV-RAHASTOJEN VEROTUSTA KOSKEVAN ENNAKKORATKAISUN

14.5.2021 | Johannes Mäki, Lauri Vuoristo

EUT ANTOI SUOMEA JA SICAV-RAHASTOJEN VEROTUSTA KOSKEVAN ENNAKKORATKAISUN

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on antanut 29.4.2021 ratkaisun asiassa C-480/19. Asia koski Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) esittämää ennakkoratkaisupyyntöä (KHO 2019:80) liittyen EU-perussopimusten tulkintaan.

Tapauksessa Suomessa asuva luonnollinen henkilö oli sijoittanut Luxemburgin lainsäädännön mukaan perustetun vaihtuvapääomaisen sijoitusyhtiön (société d’investissement à capital variable, SICAV) alarahastoon, joka on EU:n yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaisesti yhtiöjärjestyksen nojalla perustettu.

SICAV-rahasto jakoi vuosittain sijoittajille siitä kertyneen tuotto-osuuksien tuoton.

Asiassa oli pyydetty keskusverolautakunnan (KVL) ennakkoratkaisua (KVL 2017/58) siitä, miten kyseessä olevan Luxemburgin lainsäädännön mukaan perustetun SICAV-rahaston hänelle jakamaa tuottoa kohdellaan verotuksessa.

Asianomistaja oli katsonut, että SICAV-rahaston jakamaa tuottoa olisi verotettava samalla tavalla kuin Suomen lainsäädännön mukaan perustettujen sijoitusrahastojen jakamaa tuottoa, eli pääomatulona TVL 32 §:n nojalla.

KVL:n mukaan kyseinen SICAV-rahasto oli erityisesti sen oikeudellisesta muodosta johtuen objektiivisesti rinnastettavissa sijoitustoimintaa harjoittavaan suomalaiseen osakeyhtiöön, ja sen jakamaa tuloa olisi verotettava Suomessa ansiotulona eikä pääomatulona.

SICAV-TULOJEN EPÄEDULLINEN VEROKOHTELU

Tuloverolain (1535/1992, TVL) 32 §:n mukaan pääomatulona pidetään omaisuuden tuottoa, omaisuuden luovutuksesta saatua voittoa ja muuta sellaista tuloa, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen.

TVL 32 §:ssä lueteltuihin pääomatuloihin kuuluvat sekä yhteissijoitusyrityksien maksamat voitto-osuudet että osakeyhtiöiltä saadut osingot.

Suomen lainsäädännön mukaan perustettujen yhteissijoitusyritysten jakamia voitto-osuuksia verotetaan tulonsaajan tasolla pääomatuloina, josta suoritetaan tuloveroa joko 30 tai 34 prosenttia, riippuen tulon määrästä.

KVL:n ratkaisussa kyseisen SICAV-rahaston jakama tulo rinnastettiin ulkomaiselta yhteisöltä saatuun osinkoon, johon sovelletaan TVL 33 c §:ää. Lisäksi, koska se ei täyttänyt TVL 33 c §:ssä säädettyjä edellytyksiä, sovellettiin säännöksen 3. momenttia, jonka nojalla sen jakama tulo katsottiin verotettavaksi ansiotulona. 

Ansiotulojen progressiivisuuden myötä SICAV-tulojen verokanta voi olla jopa 50 prosenttia.

Erilainen verokohtelu voi johtaa siihen, että Luxemburgin lainsäädännön mukaan perustetun SICAV-rahaston jakamia tuloja kohdellaan verotuksellisesti epäedullisemmin kuin Suomen lainsäädännön mukaan perustettujen sopimusperusteisten yhteissijoitusyritysten jakamia tuloja.

PÄÄOMIEN VAPAAN LIIKKUVUUDEN PERIAATE

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 63 ja 65 artiklat kieltävät – tietyin edellytyksin – asettamasta rajoituksia pääomanliikkeille.

EU-sääntöjen taustalla on tavoite EU:n neljästä vapaudesta, joilla tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta EU-alueella.

KHO:N ENNAKKORATKAISUKYSYMYS

Asianomistajan mukaan verotus olisi ristiriidassa SEUT 63 artiklassa vahvistetun pääomien vapaan liikkuvuuden kanssa.

KHO teki asiassa välipäätöksen, ja esitti EUT:lle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

Onko SEUT 63 ja 65 artiklaa tulkittava siten, että ne muodostavat esteen sellaiselle kansalliselle tulkinnalle, jonka perusteella Suomessa asuvan luonnollisen henkilön toisessa unionin jäsenvaltiossa asuvalta sijoitusrahastodirektiivin […] mukaiselta yhtiöjärjestyksen nojalla perustetulta yhteissijoitusyritykseltä (sijoitusyhtiömuotoinen ICITS-rahasto) saamaa tuloa ei tuloverotuksessa rinnasteta saman direktiivin mukaiselta sopimusoikeudellisten säännösten nojalla perustetulta suomalaiselta sijoitusrahastolta (sopimusperusteinen UCITS-rahasto) saatuun tuloon sen tähden, ettei toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan yhteissijoitusyrityksen oikeudellinen muoto vastaa kansallista sijoitusrahaston oikeudellista rakennetta?

EUT:N ENNAKKORATKAISUKYSYMYKSEN TARKASTELU

EUT katsoi, että:

✔ Kyseessä olevan Luxemburgin lainsäädännön mukaan perustetun SICAV-rahaston Suomessa asuvalle saajalle maksamia tuloja kohdellaan epäedullisemmin kuin Suomen lainsäädännön mukaan perustettujen osakeyhtiöiden ja sopimusperusteisten yhteissijoitusyritysten maksamia tuloja.

✔ Verotuksellisesti erilainen kohtelu voidaan hyväksyä vain, jos se koskee tilanteita, jotka eivät ole objektiivisesti toisiinsa rinnastettavissa.

✔ Kyseinen SICAV-rahasto ei ole erilaisessa asemassa kuin Suomen lainsäädännön mukaan perustettu sopimusperusteinen yhteissijoitusyritys.

EUT antoi asiassa seuraavan ratkaisun:

SEUT 63 ja SEUT 65 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion verotuskäytännölle, jossa kyseisessä jäsenvaltiossa asuvan luonnollisen henkilön tuloja verotettaessa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen sijoitusyhtiömuotoisen yhteissijoitusyrityksen maksamaa tuloa ei rinnasteta ensimmäiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden yhteissijoitusyritysten maksamiin tuloihin sillä perusteella, että jälkimmäiset yritykset eivät ole oikeudelliselta muodoltaan samanlaisia kuin ensin mainittu.

Ratkaisu tarkoittaa, että EU-lainsäädäntö olisi esteenä sellaiselle kansalliselle verotuskäytännölle, jossa Suomessa asuvan luonnollisen henkilön tuloja verotettaessa Luxembourgiin (tai muuhun EU-maahan) sijoittautuneen sijoitusyhtiömuotoisen yhteissijoitusyrityksen maksamaa tuloa ei rinnastettaisi Suomeen sijoittautuneiden yhteissijoitusyritysten maksamiin tuloihin sillä perusteella, että jälkimmäiset yritykset eivät ole oikeudelliselta muodoltaan samanlaisia kuin ensin mainittu.

EUT:N ENNAKKORATKAISUN MERKITYS

KHO:n asiassa tekemän välipäätöksen mukaisesti se tulee antamaan lopullisen päätöksen saatuaan EUT:n ennakkoratkaisun asiassa.

EUT:n ratkaisu tullee vaikuttamaan TVL:n asiaa koskevien säännösten tulkintaan kyseessä olevan SICAV-rahaston rinnastamisen osalta. Asiassa joudutaan kuitenkin odottamaan KHO:n ratkaisua.

EUT:n tulkinta yrityksen oikeudellisen muodon merkityksestä rinnastamiseen voi vaikuttaa myös muuhun rinnastuskäytäntöön, kuten TVL 20 a §:n tulkintaan trusteista (angloamerikkalaisen common law-oikeusjärjestelmän kaksoisomistukselle rakentuva omistusjärjestely, jonka verotuskäytännöstä lisää aiemmin julkaistussa blogissamme).


Voimmeko olla jotenkin avuksi?

Alder & Soundilla on kokonaisvaltaista osaamista ja kokemusta yhteisöjen ja työntekijöiden veroilmoituksista ja veroasioista niin verotuksen, yhtiöoikeuden kuin työoikeudenkin näkökulmasta. Autamme yrityksiä asiakaslähtöisesti löytämään yrityksen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön. Keskustelemme mielellämme lisää tarjoamistamme palveluista yrityksesi kannalta. Lue lisää palveluistamme.

Alder & Sound voi laatia tai tarkastaa veroilmoituksen puolestanne ja toimii yrityksenne tukena veroasioissa.


Johannes työskentelee asiantuntijana A&S:n vero- ja lakipalveluissa (Tax & Legal Services), erikoistuen kansainvälisten toimijoiden knowledge management -tarpeisiin, operatiivisiin järjestelyihin sekä rajat ylittäviin vero- ja yhtiöoikeudellisiin tilanteisiin.

Lauri työskentelee asiantuntijana A&S:n vero- ja lakipalveluissa (Tax & Legal Services), erikoistuen kansainväliseen tuloverotukseen, verotukselliseen due diligenceen, yrityskauppoihin ja verocomplianceen.

Share this on Social Media:

Subscribe to A&S Newsletter

By subscribing to our newsletter you’ll receive relevant information on current topics and invitations to our upcoming events.

The contact details are used strictly for communicational purposes. You may change your subscription preferences or cancel the newsletter at any time.