Viime vuosina kapitalisaatiosopimukset sijoitusinstrumentteina ovat lisääntyneet huomattavasti. Niitä tarjoavat muun ohella monet pankit ja vakuutusyhtiöt. Kapitalisaatiosopimuksesta voi hyötyä yritysten ohella myös yksityishenkilöt. Nykyään suurin osa uusista kapitalisaatiosopimuksista koskee yksityishenkilöitä.
Kapitalisaatiosopimusten yleistyessä niitä esiintyy enemmissä määrin myös kuolinpesien varallisuudessa. Olemme aiemmassa asiantuntijablogissamme käsitelleet sitä, miten kapitalisaatiosopimusten kanssa kannattaa menetellä esimerkiksi perukirjaa laadittaessa sekä siitä, mistä arvosta niistä määrätään perintöverot perillisille.
Tässä asiantuntijablogissa tarkastelemme lähemmin asiassa annettua tärkeää ja selkeyttävää korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuosikirjapäätöstä KHO 2022:41 ja kapitalisaatiosopimusten räätälöintimahdollisuuksia koskevaa sääntelyä.
YLEISTÄ KAPITALISAATIOSOPIMUKSISTA
Kapitalisaatiosopimus on henkilön ja vakuutusyhtiön välinen säästämis- tai sijoittamissopimus. Kapitalisaatiosopimuksen kautta sijoitettaessa sijoituskohteet omistaa vakuutusyhtiö. Sijoittaja omistaa sopimuksen, joka on käytännössä saamisoikeus vakuutusyhtiöltä.
Sopimuksen arvonkehitys sidotaan kuitenkin sovittujen sijoituskohteiden arvonkehitykseen, ja näin ollen sopimuksen arvo kehittyy samoin kuin sijoituskohteiden arvo kehittyisi, jos sijoittaja omistaisi ne henkilökohtaisesti.
Kapitalisaatiosopimuksessa on huomionarvoista, ettei siinä ole vakuutettua riskiä, vakuutustapahtumaa, saati edunsaajaa. Lisäksi vaikka kapitalisaatiosopimuksen ottanut osapuoli menehtyisi, niin itse kapitalisaatiosopimus ei pääty omistajan kuolemaan. Kapitalisaatiosopimus luetaan vakuutusoikeudessa kuitenkin henkivakuutukseksi.
Verotettava tulo realisoituu sijoittajalle vasta siinä vaiheessa, kun sijoittaja tekee sopimuksesta noston tai sopimus erääntyy. Sijoitustoiminnan juokseva tuotto ja arvonnousu kertyvät siten vakuutuskuoreen käytännössä verovapaasti.
KAPITALISAATIOSOPIMUSTEN VEROTUSKOHTELU
Kapitalisaatiosopimuksen verotuksen pääsääntö
Tuloverolain (”TVL”) 34 §:ssä säädetään henkilövakuutukseen perustuvien vakuutussuoritusten veronalaisuudesta. Säännöksen mukaan kapitalisaatiosopimuksen nojalla saatu vakuutussuoritus on veronalaista pääomatuloa. Saman pykälän 5 momentin ja 35 §:n 1 momentin perusteella lain pääsääntö on, että kapitalisaatiosopimuksenottajan veronalaista tuloa on vain sen perusteella maksettu tuotto.
Yhteisöjen osalta elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (EVL, 360/1968) ei ole erityisiä säännöksiä kapitalisaatiosopimuksista, joten kapitalisaatiosopimuksia koskeva tulolähde ja omaisuuslaji ratkaistaan EVL:a soveltavien sijoittajien (esimerkiksi osakeyhtiöt) osalta yleisten säännösten nojalla.
Kapitalisaatiosopimuksen verohyötynä on se, että niin kauan kuin kapitalisaatiosopimuksesta ei tehdä nostoja, sopimuksen arvo kehittyy ilman verotuksen realisoitumista. Etuna on siten verotuksen lykkääntyminen.
Verotuksen lykkääntymisedun ”saastuminen”
1.1.2020 voimaan astuneessa TVL 35 b §:ssä säädetään epätavanomaisiksi luonnehdituista tilanteista, joissa kapitalisaatiosopimuksen omistaja välittömästi käyttää vakuutusyhtiölle varojen omistajana kuuluvia oikeuksia.
Tällainen tilanne muodostuu, jos kapitalisaatiosopimuksen ottajalla (tai tämän määräämällä henkilöllä) on oikeus käyttää jotain seuraavista sopimuksen kohde-etuutta koskevista oikeuksista:
- oikeus päättää kapitalisaatiosopimuksessa sijoitetun kohde-etuuteen liittyvän määräys- tai äänivallan käyttämisestä;
- oikeus päättää siitä, kenelle tai millä ehdoilla kohde-etuutena oleva varallisuus luovutetaan;
- oikeus päättää kohde-etuutta koskevasta käyttö- tai hallintaoikeudesta;
- oikeus tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia vakuutusyhtiön puolesta kolmannen osapuolen kanssa.
Em. säännös rajaa verotuksen lykkääntymisetua siten, että yhden tai useamman pykälässä luetellun ehdon täyttyessä, vakuutukselle kertynyt nostettavissa oleva tuotto verotetaan verovelvollisen verovuoden tulona riippumatta siitä, onko nostoa tehty. Pykälän soveltamisalan piiriin kuuluvat esimerkiksi järjestelyt, joissa kapitalisaatiosopimukseen siirretään listaamaton yritys, jonka määräysvaltaa kapitalisaatiosopimuksen omistaja edelleen käyttää.
Toisaalta tulee muistaa, että kapitalisaatiosopimuksia hyödyntäen toteutettuihin puhtaasti keinotekoisiin järjestelyihin on verotuskäytännössä mahdollista viranomaisen toimesta puuttua myös verotusmenettelystä annetun lain (1995/1558) 28 §:n veron kiertämistä koskevan säännöksen avulla.
VEROHALLINTO – VAKUUTUSKUORTEN VALVONTAHANKE
Verohallinnon Harmaan talouden yksikkö julkaisi keväällä 2022 selvityksen ”Vakuutuskuoret ja harmaa talous – Selvitys ulkomaisista vakuutustuotteista saatavista tiedoista ja niiden hyödyntämisestä”.
Selvityksen tarkoituksena oli havainnoida ulkomaisiin sijoitusvakuutuksiin liittyvän tiedonsaannin ja tietojen hyödyntämisen ongelmakohtia ja tuoda esiin näkökulmia tietojensaannin kehittämiseen ja verovalvonnan tehostamiseen.
Selvitys otti lisäksi kantaa kapitalisaatiosopimusten räätälöintimahdollisuuksiin ja em. TVL 35 b §:ään. Säännöksellä siis pyritään puuttumaan ennen kaikkea ulkomaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamiin räätälöintimahdollisuuksiin sijoittajan tarpeita vastaaviksi ja joiden avulla voidaan pyrkiä hyödyntämään lainsäädännön sallimien verosuunnittelukeinojen lisäksi mahdollisia lainsäädäntöaukkoja.
Selvityksen mukaan räätälöintimahdollisuuksiin puuttuvan säännöksen soveltamisessa on hyvinkin merkityksellistä tuleva oikeuskäytäntö, jota selvitystä laadittaessa ei vielä ollut saatavilla.
KHO 2022/41 VUOSIKIRJARATKAISU
Asiassa A suunnitteli tekevänsä sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen B-vakuutus Oy:n kanssa, joka päätti käytettävissä olevasta sijoitusvalikoimasta, ja A valitsi sopimukseensa liitettävät sijoituskohteet valittavissa olevien sijoituskohteiden puitteissa.
A:lla oli oikeus antaa sopimuksen arvonkehitykseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä C-pankki Oy:lle, joka toimi B-vakuutus Oy:n asiamiehenä. C-pankki Oy lähetti toimenpidepyynnöt B-vakuutus Oy:n käsiteltäväksi ja päätettäväksi.
Jos A:n toimenpidepyynnössä oli selvästi kysymys B-vakuutus Oy:n määrittelemästä sallitusta sijoituksesta, asiassa voitiin tehdä automatisoitu päätös.
Jos kysymys ei ollut selvästi sallitusta sijoituksesta, asia ohjautui B-vakuutus Oy:n työntekijöiden tarkempaan käsittelyyn. Tällöin B-vakuutus Oy harkitsi, voidaanko sijoituskohteiden vaihto toteuttaa ja sijoituskohde lisätä yhtiön tarjoamaan sijoitusvalikoimaan. Jos B-vakuutus Oy hyväksyi A:n toimenpidepyynnön ja A:n sijoituskohdetta muutettiin, B-vakuutus Oy antoi C-pankki Oy:lle arvopaperikauppoja koskevan toimeksiannon, jonka perusteella B-vakuutus Oy:n vastuuvelan katteena olevia varoja sijoitettiin A:n kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitetyissä sijoituskohteissa tapahtuneiden muutosten mukaisesti.
Asiassa oli KHO:ssa ratkaistavana A:n pyytämä ennakkoratkaisu siitä, sovellettiinko hänen B-vakuutus Oy:n kanssa tekemäänsä kapitalisaatiosopimukseen TVL 35 b §:n mukaista eräiden vakuutusten erityistä vakuutusmenettelyä.
Kun A antoi C-pankki Oy:lle kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitettyjen sopimuskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä, pankki toimi vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitettuna asiamiehenä B-vakuutus Oy:n lukuun ja vastuulla. Lopullisen päätöksen A:n pyytämästä sijoituskohteen vaihdosta teki B-vakuutus Oy. B-vakuutus Oy toimi laissa tarkoitetun velvollisuuden mukaisesti, kun se A:n sijoituskohteen vaihtoa koskevan päätöksenteon jälkeen antoi C-pankki Oy:n toteutettavaksi arvopaperikauppoja koskevan toimeksiannon, jonka perusteella yhtiön vastuuvelan katteena olevia varoja sijoitettiin A:n kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitetyissä sijoituskohteissa tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Lisäksi kapitalisaatiosopimuksen piirissä olevia sijoituskohteita ei ollut räätälöity A:ta varten vaan kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitys voitiin liittää B-vakuutus Oy:n alun perin valitsemiin tai myöhemmin hyväksymiin yleisesti tarjolla oleviin sijoituskohteisiin.
KHO katsoi ratkaisussaan, ettei A:lla ollut oikeutta tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia B-vakuutus Oy:n puolesta kolmannen osapuolen kanssa TVL 35 b §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Ratkaisun merkitys
KHO-ratkaisun ensisijainen merkitys koskee menettelyllistä rajanvetoa siitä, miten kapitalisaatiosopimuksen ottaja ja hänen valtuuttamansa asiamies (em. ratkaisussa B-vakuutus Oy) voivat toimia ilman, että kapitalisaatiosopimus katsotaan TVL 35 b §:n mukaiseksi sopimukseksi, jonka tuotto verotetaan sijoittajalla jo tuoton kertymisvuonna, vaikka tuottoa ei olisi nostettu sopimuksesta. Tällöin sijoittaja menettäisi kapitalisaatiosopimuksen taustalla olevan verotusedun. Ratkaisusta voidaan vetää johtopäätös, että silloin kun kapitalisaatiosopimuksen kohde-etuutena ovat yleisesti muutoinkin tarjolla olevat tavanomaiset sijoitusinstrumentit, eikä millään tavalla juuri kapitalisaatiosopimuksen ottajan tilanteeseen räätälöidyt sijoitusinstrumentit, TVL 35 b § ei tule sovellettavaksi, vaikka vakuutuksenottaja voisi tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia vakuutusyhtiön puolesta kolmannen osapuolen kanssa, kuten vakuutusyhtiön asiamiehen kanssa.
SIJOITTAJAVINKIT: KAPITALISAATIOSOPIMUSTA KOSKEVIA HUOMIOITA
✔ Kapitalisaatiosopimusta suunniteltaessa on oleellista tiedostaa, että kyseessä on henkilön taikka yrityksen ja vakuutusyhtiön välinen sijoitussopimus
✔ Kapitalisaatiosopimuksessa sijoitetaan sopimuksen mukaan tietty pääoma kertamaksuna tai etukäteen sovittuina erinä sopimukseen, ja sopimuksen laskennallinen arvonkehitys sidotaan sijoittajan valitsemiin sijoituskohteisiin
✔ Sijoittaja ei omista sopimuksessa olevia sijoituskohteita
✔ Kapitalisaatiosopimuksen arvo lasketaan perustuen siihen, miten vakuutusyhtiön omistamien sovittujen sijoituskohteiden arvo kehittyy
✔ Kapitalisaatiosopimuksen sisällä tehtävät sijoituskohteiden muutokset eivät pääsäännön mukaan aiheuta sijoittajalle veronalaista tuloa ennen sopimuksen määräpäivää (-> veroetu)
✔ Kaikki kapitalisaatiosopimukset ovat luokittelultaan määräaikaisia henkivakuutuksia
✔ Sijoittajalle veroa tulee maksettavaksi vasta silloin, kun kapitalisaatiosopimuksesta nostetaan varoja
✔ Kapitalisaatiosopimuksen räätälöintimahdollisuuksia on rajoitettu vuodesta 2020 alkaen, minkä ohella säännöksen soveltamisesta on vuonna 2022 saatu KHO:n vuosikirjaratkaisu
Haluamme olla avuksi!
Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
www.svalner.se
www.atlas.tax
www.alder.fi