Blogi

Perustaisinko sijoitusyhtiön?

EtusivuBlogiPerustaisinko sijoitusyhtiön?

9.11.2020 | Mia Häyrinen, Bettina Miettinen

Perustaisinko sijoitusyhtiön?

Tässä kirjoituksessa käsittelemme sijoitustoimintaa ja sen verotusta sijoitusyhtiön näkökulmasta vaihtoehtona yksityishenkilönä, esimerkiksi sijoitussalkun kautta, sijoittamiselle. Kirjoituksessa ei käsitellä erikseen eri sijoitusmuotoja, vaan ainoastaan yleisellä tasolla keskeisiä huomioitavia asioita, mikäli sijoittaja harkitsee sijoitustoiminnan siirtämistä sijoitusyhtiöön.

Elinkeinotoimintaa vai passiivista sijoitustoimintaa?

Ensinnäkin tulee huomioida, että yhtiö voi harjoittaa sijoitustoimintaa ilman, että se olisi elinkeinotoimintaa. Sijoitustuottojen verokohtelu riippuu osittain sijoitusten luonteesta sekä liittymisestä yhtiön harjoittamaan toimintaan. Elinkeinotoimintana pidetään tarpeeksi aktiivista arvopaperikauppaa (muun muassa voiton tavoittelua, toimintaan sisältyvää riskiä sekä toiminnan itsenäisyyttä), kun taas passiivisluontoisempi sijoitustoiminta on muuta kuin elinkeinotoimintaa.

Ennen yhteisöjen tulolähdejaon poistoa yhtiön TVL-tulolähteeseen kuuluneet sijoitukset voivat jatkossa kuulua elinkeinotoiminnan muuhun omaisuuteen. Käytännössä kuitenkin yhteisöjen kaikki tulot ja menot kuuluvat pääsääntöisesti elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ja kaikkiin yhteisön tuloihin kohdistuu tulosta riippumatta 20 % yhteisövero​. Merkitystä tulolähdejaon poistolla sijoitusyhtiön kannalta on pääasiassa sijoitusten luovutusten verokohtelu, sillä muun omaisuuden luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutusvoitoista, eli luovutustappiot eivät näin ole vähennyskelpoisia yhtiön osinkotuotoista.

Sijoitusyhtiön käyttö perhevarallisuuden hallinnoinnissa

Sijoitusyhtiö voidaan perustaa myös perheen omaa varallisuutta hallinnoimaan. Monesti vanhemmat haluavat ottaa lapsensa jo aikaisessa vaiheessa yhtiön toimintaan mukaan harjoittelemaan muun muassa sijoitustoimintaa.

Sijoitusyhtiön perustaminen tässä mielessä toimii myös perintöverosuunnittelussa, sillä perheen sijoitusvarallisuutta voidaan tätä kautta siirtää lapsille sekä tuleville sukupolville esimerkiksi yhtiössä laaditun yksilöllisen osakassopimuksen avulla.

Vanhemmat voivat myös lahjoittaa verotehokkaasti yhtiön osakkeita vuosien varrella lapsillensa, jolloin lasten osuus yhtiön omistuksesta kasvaa tasaisesta.

Verovapaasti lahjoitettavien osakkeiden käypä arvo per saaja tulee tällöin olla enintään 4.999 euroa kolmen vuoden aikana. Näin lasten sijoitusvarallisuuden osuus kasvaa tasaisesti eikä vanhempien menehtyminen laukaise suuria perintöveroja sijoitusvarallisuuden perimisen seurauksena. Sijoitusyhtiössä vanhemmat pystyvät myös pitämään kontrollin esimerkiksi eri lajisten osakesarjojen avulla, jolloin vanhemmille säilyy äänivalta yhtiössä. Lahjoituksessa myös tuotto-oikeuden pidättämisellä saadaan pienennettyä lapsille muodostuvaa lahjaveron määrää, mikäli halutaan lahjoittaa osakkeita yli 4.999 euron arvosta.

Vaihtoehtoja sijoitustoiminnan varojen siirtämiselle yhtiöön

Aiemmin yksityishenkilönä sijoitustoimintaa harjoittanut sijoittaja voi perustaa sijoitusyhtiön siirtämällä likvidejä rahavaroja sijoittajan yhtiöön joko pääomansijoituksena tai pääomalainana, jolloin laina ja sen korko voidaan maksaa takaisin omistajalle yhtiön saamista sijoitustuotoista, jotka taas verotetaan sijoitusyhtiön tulona. Toisaalta velka pienentää yhtiön nettovarallisuutta ja tällöin osakkeen matemaattista arvoa, jolloin kevyimmin verotetun osingon määräkin pienenee.

Sijoitusomaisuus voidaan siirtää yhtiöön myös apporttina, jossa sijoittaja saa vastineeksi perustamansa yhtiön osakkeita. Huomionarvoista on, että varojen siirtoon apporttina kohdistuu varainsiirtovero (osakkeilla 1,6 %, asunto-osakkeilla 2 % ja kiinteistöillä 4 %) siirrettyjen varojen käyvästä arvosta. Sijoitusrahasto-osuuksia, pörssiosakkeita tai vakuutuksia varainsiirtovero ei koske. Mikäli sijoitusten käypä arvo siirtohetkellä, on niiden hankintahintaa korkeampi, sijoittaja joutuu maksamaan luovutusvoittoveron pääomatulojen veroprosentin mukaan (30 % / 34 %).

Varat sijoitetaan yleensä vapaan pääoman rahastoon pääomasijoituksena (SVOP-rahastoon).

Sijoitus yhtiön SVOP-rahastossa taas kasvattaa yhtiön nettovarallisuutta ja tätä kautta mahdollistaa suuremman osingonjaon kevyimmin verotettuna.

Tulee kuitenkin huomata, että vaikka pääsääntöisesti SVOP-rahaston varojenjako käsitellään ja verotetaan osinkoina, varojenjakoa SVOP-rahastosta voidaan pitää myös veronalaisena luovutuksena, mikäli tuloverolaissa ja elinkeinoverolaissa tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät. Huomionarvoista on myös se, että SVOP-rahastoon sijoitetut varat voidaan tietyissä tilanteissa vähentää sijoitusyhtiön osakkeen substanssiarvosta lahjaverotuksessa, mikäli osakkeita lahjoitetaan lapsille (KHO:2016:104).

Sijoitustoiminnan verotus yksityishenkilönä vs. yhtiönä

Yksityishenkilönä sijoitettaessa kaikki tuotto verotetaan sijoittajan henkilökohtaisena pääomatulona. Esimerkiksi yksityishenkilön saamasta, ei-pörssiyhtiön, osingosta enintään 150 000 euroon asti 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa ja 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa (kun osinko enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta). Yksityishenkilön pääomatulon verokanta on 30 % 30 000 euroon asti vuodessa ja tältä ylittävältä osin 34 %.

Yleinen syy sijoitusyhtiön perustamiselle on juuri se, että osakeyhtiön tulovero on pääomatuloveroa alhaisempi. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan veroa 20 %. Sijoitusyhtiön sijoituksista saadut tuotot voidaan jakaa yhtiöstä verotehokkaasti osinkona omistajalle osittain verovapaasti, kuten edellä esitimme. Näin ollen pääsääntöisesti yksityishenkilönä tuottoihin kohdistuu suurempi verotus kuin yhtiön kautta sijoitettaessa.

Muita huomioon otettavia seikkoja

Sijoitusyhtiön perustamisessa on myös huomioitava, että yhtiön ylläpitämiseen liittyy aina hallinnolliset vaatimukset ja edellytykset. Lisäksi olisi hyvä kartoittaa sijoittajan tulevaisuuden suunnitelmia ottaen huomioon esimerkiksi exit-tilanteiden veroseuraamukset sekä edellä selostetut mahdolliset perintö- ja lahjaveroseuraamukset. Sijoittajan kannattaakin tehdä huolellinen selvitys sekä laskelmat asiantuntijan avustuksella ennen sijoitusyhtiön perustamista.

 

Voimmeko olla jotenkin avuksi?

Alder & Soundilla on kokonaisvaltaista osaamista verotuksen eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä asiakaslähtöisesti löytämään yrityksen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön. Keskustelemme mielellämme lisää tarjoamistamme palveluista yrityksenne kannalta.


Kirjoittaja työskentelee perhe- ja kasvuyritysten erilaisten verotuksellisiin ja yhtiöoikeudellisiin toimeksiantoihin erikoistuneena asiantuntijana A&S:n vero- ja lakipalveluissa (Tax & Legal Services). 

Toinen kirjoittaja työskentelee asiantuntijana A&S:n vero- ja lakipalveluissa (Tax & Legal Services), erikoistuen perintö- ja lahjaverotukseen sekä yleisemmin sukupolvenvaihdoksiin ja verosuunnitteluun. 

Johanna Kannisto

Senior Associate
Head of Tax & Legal Services

Mia Häyrinen

Associate
Tax & Legal Services

Bettina Miettinen

Senior Associate
Tax & Legal Services

Jaa tämä Somessa:

Tilaa A&S-uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme saat hyödyllistä tietoa ajankohtaisista aiheista ja tapahtumakutsumme suoraan sähköpostiisi.

Kerättyjä tunnistetietoja käytetään ainoastaan viestinnällisiin tarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa tilausasetuksia tai peruuttaa uutiskirjeen.